torstaina


Mietin usein miksi nykymaailma on sellainen kuin on ja millä keinoin saisimme tämän paikan siedettävämmäksi? Hauskemmaksi meille kaikille elää ja olla. Olen tullut siihen tulokseen pienessä päässäni että se että elämme järjellä, tappaa tehokkaasti ne viisaat ja hauskat olennot sisältämme. Järki laittaa meidät kuvittelemaan että elämän kuuluu olla raatamista päivästä toiseen, yhteiskunnan tiukkojen sääntöjen ja normien mukaan. Noudatamme kummallisia lakeja ja sääntöjä, maksamme kalliita lainoja, veroja maksuja. Mikään ei ole ilmaista. Ihminen ajetaan kierteeseen josta ulospääsy on mahdottoman tuntuinen. Olet systeemin "uhri" ja kuvitellaan että näin tän kuuluu mennä, että ei auta itku näillä markkinoilla.

 On upeaa huomata että yhä useampi meistä herää ja lyö kapulat rattaisiin ja alkaa elää niin kuin haluaa, ei niin kuin kuuluu. Ihminen ihmiseltä, kylä kylältä, maa maalta muutos alkaa jyräämään. Kyseenalaistamme vanhoja toimintamalleja kun toteamme ne vanhanaikaisiksi ja toimimattomiksi, alamme ymmärtää että sydän voi tehdä valintoja siinä missä järkikin ja valitessa sydämellä olemme onnellisia ja tyytyväisiä vaikka valintamme olisivatkin täysin "järjettömiä"... elämme kenties vähemmällä rahalla ja materialla mutta vapaampana ja onnellisempana. Ja mitä tekevät lapsemme? Voivat paremmin kuin koskaan huomatessaan että tämä elämä ei olekaan tiukkapipoista suorittamista vaan elämisen arvoista ja hauskaa. Perheet voivat paremmin kun luovumme kaikesta turhasta tekemisestä ja keskitymme siihen mikä on olennaisinta, rakastamaan toinen toistamme. Käytämme aikaa toisiimme ja siihen että vai olemme ja nautimme. Näen mielessäni miten vanhuksetkin lakkaavat odottamasta kuolemaa ja elävät täysillä loppuun saakka, koska kuka nyt viitsisi valittaa ja sairastaa kun on niin kiva olla terve ja säilyttää jalat tanssikunnossa.
Mummolachicin neuvo juuri sinulle joka pohdit  stressaavaa elämääsi on se että älä anna sen enää jatkua, ota oma voimasi käyttöön ja uskalla sanoa ei.
Kukaan muu ei päätä puolestamme suostummeko enää tähän hulluuteen... on aika laittaa ranttaliksi ja rakastaa tämä paikka paremmaksi. Liittyykö kukaan kapinallis-mummon joukkoihin? Täällä olis tosi leppoisaa ja hauskaa, olet sydämellisesti tervetullut  mukkan muuttamaan maailmaa...:)

maanantaina


Mummolaan on muuttanut tähtitehdas...enkä puhu nyt mistää nousevista kyvyistä (vaikka olishan niidenkin etsiminen kivaa puuhaa) vaan PAPERITÄHDISTÄ. Tää on mainiota puuhaa, voi hyödyntää tapetinjämät, askartelupaperit, kaikki mistä mielikuvituksellaan haluaa tähtiä tehdä. Olis kiva tehdä tähtiä vaikka tylsistä asiapapereista, saat vaikka parkkisakon ja teet siitä joulutähden...mahdollisuudethan ovat ihan rajattomat.


Mun teema on tänä vuonna ilo ja hauskuus ja VÄRIT!




Onhan tämä historiallinen joulu. Nimittäin pikku-Myyn ensimmäinen joulu ja siitä syystä ihan erityinen! Niin kuin jokaisen lapsen jokaisen joulu tulisi olla. Vastustan (taas) joulun kaupallisuutta ja kaikkea turhaa stressiä. Uskalletaan luopua kaikesta pakosta ja tehdään joulusta tänä vuonna oikeasti lasten juhla.
Jouluhan on täynnä ihmeitä ja satua kun löytää reitin sisältään nähdä kaikki lapsen silmin. Näetkö mielessäsi mitä sun sisäinen lapsesi tekee jouluna? Siivoaako? juokseeko ostoksilla?suorittaako? Vai hyppeleekö iloisena kaiken sotkun keskellä syö salaa suklaata ja vain nauttii siitä että on...
Pakko jakaa vielä kertomus siitä miten "tuhmia" oltiin siskojen kanssa lapsina joulun aikaan....
Perinteenä oli että ihan viimeisinä päivinä ennen aattoa vanhempien poissa ollessa tarkistettiin koko talo ja etsittiin mihin ihmeeseen lahjat on tänä vuonna piilotettu...Yksi piti vahtia ja muut etsivät. Eli tiedettiin siis jo etukäteen mitä saadaan lahjaksi. Aattona sitten availtiin lahjoja ja esitettiin tosi yllättyneitä avatessamme paketteja...
Eli jouluun liittyy paljon hienoja perinteitä, saattaa olla että mummi ja Myy tekevät tätä hienoa vielä joskus yhdessä. Toinen pitää vahtia ja toinen etsii ;)

torstaina





Sain hauskan haasteen blogista nimeltä pupuleipomo. Suosittelen blogia kaikille niille jotka naureskelevat oudoille asioille kuten minä, ihan paras blogi! Mutta siis sain tehtävän vastata yhteentoista kysymykseen ja laittaa haastetta eteenpäin. Koska olen laiska toivon että lukijani laittavat tätä tunnustusta eteenpäin tai nappaavat sen itselleen näin halutessaan. Tässä visaiset kysymykset...katsotaan miten suoriudun ;)

Ensin piti kertoa 11 faktaa itsestään...hmm. tästä tulee mielenkiintoista...


1. Hukkaan itseni usein ja riemu löytämisestä on joka kerran yhtä suuri...

2. En ymmärrä ihmisiä joilla ei ole huumorintajua...en vai ymmärrä, tai
 he eivät ymmärrä minua?

3. Teen asioita hyvin spontaanisti musta tuntuu mutu tuntumalla...joskus se on pelottavaa.

4. Rakastan elää vapaana ja huolettomana kuin lapsi joka odottaa mitä kivaa tänään tapahtuu. Siskoni tunnusti kirjoittavansa koulussa draamaa elämästäni...mahtaa tulla aika kertomus. Opettaja on kuulemma ihan innoissaan ja varmaan miettii mistä sisko ammentaa tarinaansa...

5. Tärkeintä minulle on rakkaus ilman sitä ei ole mitään

6. Minulla on usein naurussa pitelemistä itseni kanssa, varsinki yleisillä paikoilla on vaikea pidellä pokkaa ja saan kummallisia katseita osakseni. Suomessa kun ei ole sopivaa naureskella itsekseen...

7. Vihaan negatiivisuutta jua sitä että ihmiset kohtelevat toisiaan huonosti

8. Minulla on kummallisia kykyjä/näkyjä mutta muuten olen terve ;)

9. En pidä valokuvien ottamisesta itsestäni...

10. Itken ja nauran usein

11. Rakastan elää suht ylellisesti matkustaa, syödä ulkona, pukeutua kauniisti. Nautin elämästä...saa nähdä mitä keksin sen jälkeen ;)




1. Mikä on ollut kuluneen vuoden paras ostoksesi?
Apua! Nyt pitää todella harkita...tähän ei olekaan helppo vastata... Kyllä se on Doreen Virtueen enkelikortit. Uskon voimakkaasti johdatukseen ja enkeleihin ja kyselen korteilta päivittäin viestejä itselleni ja muille. Kortit tuovat ihan käsittämättömän osuvia juttuja ja jos eivät, nostan uuden kunnes olen tyytyväinen ;) olen ostanut järkyttävän paljon kaikkea millä ei ole mitään merkitystä ja voisin lähteä autiolle saarelle näiden korttien kanssa...ne varmasti ohjaisivat selviämään sielläkin hengissä ;)

2. Paras luontoelämyksesi?
Läheisen joen rannalla sijaitseva nuori koivu johon käyn usein nojailemassa. Meditoin sitä vasten nojaten ja nautin joesta puista ja luonnosta...ohikulkijat katselevat hämmentyneenä ja toivon että tulisivat kokeilemaan miten kivaa on olla yhteydessä luontoon.


3.Paras syömäsi  jälkiruoka?
Varmasti useita. Lapseni tirskuvat kuullessaan sanan jäkiruoka koska traumatisoin heidät omituisilla keitoksillani jotka usein miellyttivät eniten wc-pönttöä... 

4.Mikä on ollut ikävin ihmiskontaktisi? (Pahantuulinen parkkipirkko tai tönivä ohikulkija?)
 Minä itse. Sisälläni asuva hurja raivotar jota pelkään itsekin, yritän pitää tämän kielen ja huonot käytöstavat kurissa
5.Miten tutustuit uusimpaan ystävääsi?
Energiakeskuksen ryhmämeditaatiossa. Sovimme saman tien lähtevämme yhdessä juhannusfestareille ja siitä se hulluus ja hauskuus alkoi :) SIELUNSISKO ihan mahtava kohtaaminen

6.Mikä on ollut pahin sairastamasi sairaus tai kehon heikoin tila ikinä?
Omituiset tajuttomuuskohtaukset joita oli viisi kertaa kun olin vielä suorituskeskeinen stressaaja...en suosittele sattuu päähän kun kaatuilee holtittomasti, toisaalta saattaa kolauttaa jotain paikaallenkin?

7.Ellei raha olisi este, mitä tekisit kaiket päivät kaikkein mieluiten?
Rakastaisin , kaikkea kaikkia, hymyilisi pitäisin hauskaa...eli sitä mitä nytkin :)
8.Jos saisit 100 000e sijoitettavaksi hyväntekeväisyyteen, minne lahjoittaisit rahat?
Itselleni. Perustaisin lasten ja nuorten energiakeskuksen jossa autettaisiin uusin tavoin ja keinoin heitä löytämää itsensä ja tulemaan onnellisiksi  aikuisiksi. Paljon musiikkia, energiahoitamista, luovuutta, rakkautta luonnon kunniottamista ja ikiaikaista viisautta...

9.Mitä täytettä laittaisit kasvispizzaan?
Aurinkokuivattua tomaattia, mozzarellaa, rucolaa oliiveja...rakkautta sillä tehtynä kaikki maistuu hyvältä!
10.Mitä haluat joulukahjaksi?
Että ihmiset lopettaisivat turhan stressamisen ja hötkyilyn ja muistaisivat mikä on tärkeintä. Toivon että saisin istua kynttilänvalossa hiljaa kuunnella musiikkia ja pitää rakkaimpaani kädestä.
11.Kerro kolme lempiväriäsi ja yksi inhokkivärisi.
Rakastan punaista oranssia sinapinkeltaista idigon sinistä...oho tuli neljä. Mustan vois kieltää monelta






Seikkailuelämää ja kaikkea kummaa osa....

Jos mun elämästä kirjoittaisi kirjan tai näytelmän voisin taata että tarina olisi niin hullu ettei mielikuvitus riittäisi keksimään mitä kaikkea voi pienelle ihmiselle sattua ja tapahtua.
Lähipiiri joko vaihtoehtoisesti naureskelee ja tai kauhistelee tätä kaikkea.
Usein kuulen varoituksen sanoja...joo ei toi hauskuus kauaa kestä varo vaan, kohta menee pieleen tai että ehkä sun pitäis olla vähän harkitsevampi tai järkevämpi.
MIKSI? Onko ihmisen elämäntehtävä tosiaan olla tylsä järkityyppi joka pohtii kaiken tekemänsä sillä perusteella että onko se turvallista ja viisasta ja kypsää.
Seikkailijan elämässä on se hauskuus että alat väistämättä vetämään puoleesi samankaltaisia ihmisiä...
Kohtaan lempipaikallani rautatie-asemalla samanhenkisen vanhan herrasmiehen...ystävystymme sekunnissa ja keskusteluun uppoaa helposti puolitoista tuntia. Pohdimme mikä nykymaailmassa mättää ja miksi ihmiset ovat niin tylsiä kaiken hienouden keskellä. Mihin hukkasimme vallattomat sisäiset lapsemme jotka syövät aamupalaksi jäätelöä koska se on kivaa? Kohtaaminen päättyy lämpimään halaukseen ja vaihdamme puhelinumeroita. Kerron lähimmille kohtaamisesta... osalla kulmakarvat muuttuvat varoittavaan asentoon...just et sitten ainakaan mene sen miehen kotiin ties mikä tyyppi ja että ei saa luottaa tolla lailla vieraisiin ihmisiin. Mun intuitio kertoo ihan muuta, tunnen voimakkaan sieluntoveruuden kohtaamani vanhan herran kanssa ja tiedän että meistä tulee ystäviä. Sovin uuden ystäväni kanssa treffit Suomenlinnaan jossa mies asustaa...päivä on ihan käsittämätön naurun täytteinen kahden samanhenkisen hullun kohtaaminen, kaiken huippu on että "varastamme" vahingossa polkupyörän ja se on muuten hauska tarina. Uusi ystäväni kuittaa että ei millään pahalla mutta sinun seurassasi tapahtuu kyllä todella kummia asioita.
 Nauramme mahat kippurassa hulluja juttuja ja tietenkin menen kylään miehen kotiin, kuuntelemme musiikkia ,syömme karjalanpiirakoita, juomme kahvia ja paranamme maailmaa. Tiedän että löysin itselleni ystävän jonka kanssa tulemme varmasti kokemaan hauskoja hetkiä yhdessä, kummallakin on polttava tarve auttaa lapsia ja nuoria ja löydämme yhteisen projektin joka on vain odottanut kohtaamistamme. On mahtavaa löytää polulleen uusia ihmisiä joiden kanssa on niin helppo olla koska ajatus-ja arvomaailma ovat samaa.
Iälläkään ei ole mitään väliä kun sisäiset lapsemme ovat samaa lajia...
Jään pohtimaan uuden ystäväni lausetta: Ilman unelmia ihminen ei ole mitään...

tiistaina


Huomenta! Terkkuja mummolan epätasapainoiselta omituiselta höpöttäjältä jonka elämä ja mielipiteet vaihtuvat noin kerran päivässä (tai tunnissa)
Siivottuani  koko elämäni olen ymmärtänyt että mähän en pidä siivoamisesta alkuunkaan...mun sisäinen prinsessani laittaisi paljon mieluummin jonkun muun tähän työhön...eksyin eilen ihanalla helsinki retkelläni hurmaavaan kaupaan nimeltään siivouskauppa ja voitteko uskoa heillä on siivousfirma nimeltään siivoustaivas..huh...kunhan rikastun palkkaan ehdottomasti.
Ostin joulun tuoksuista pesuainetta kun sitä kuulemma saa käyttää ympäri vuoden ja paikalla ollut hurmaava vanha herra suositteli sitä myös hajuvedeksi?


Ostin myös punaisen rimpsu-essun johon saa kätevästi kännykän taskuun siivotessa ja voi kuunnella lempibändiään samalla kun suorittaa tätä ikävää puuhaa. Toisaalta voi myös vain suihkia tätä tuoksua ympäriinsä ja  huijata siivonneensa...




Mun iloksi ja onneksi Virkkukkoukkunen on nyt myös helsingissä ja oli ihan pakko ostaa muutamia hurmaavia juttuja...olen lopettanut "köyhäilyn" kun ymmärsin ettei se ollutkaan kivaa...toivoin maailmankaikkeudelta runsautta ja sain sitä. Koska talous sallii taas hauskan elämän vieton kulutan ihan siekailematta. Annan taantumalle kyytiä ja ostan tavaroita joiden arvomaailmaa haluan tukea ja en suinkaan pidä kaikkea itse vaan annan niitä ihmisille joita rakastan ja ehkä jopa niillekin joita en niin rakasta.


Ja koska näköjään tää toimii että toivoo asioita ja kun uskoo ne toteutuvat...toivoisin itsellei urheiluautoa...ja murua kotiin. Olisi ihan mahtavaa olla mummo jolla on urheiluauto ja etupenkillä ihana mies. Että tervetuloa vaan molemmat. Tnim. olen valmis seikkailuun...hihii

lauantaina





Kuten elämä on tämä bloggaaminenkin minulle hauskanpitoa ja leikkiä...jos ihmettelette joskus tekstejäni muistutan että huumori ja sarkasmi on se joka pitää minut elossa ja oikella polulla. Jos juttuni menevät "yli hilseen" hymyilkää ja ajatelkaa että lapsethan ovat terveitä leikkiessään...tai sitten pitää tarkistaa lääkitys? Siis minun? Mulla on uusi kummallinen ja ihana harrastus...istun paikoissa jossa näen onnettomia ei niin hyväosaisia siskoja ja veljiä ja hymyilen...lähetän rakkautta ja kauniita ja ajatuksia niille jotka niitä eniten tarvitsevat. Koska työtä on paljon ja päivät ovat venyneet suht pitkiksi palkitsin itseni ostamalla itselleni tavaroita joita aikaisemmin en ehkä kokenut ansaitsevani tai tarvitsevani...hyvän mielen juttuja jotka saavat minut tuntemaan että ansaitsen vain parasta mahdollista...vaikka ovatkin vain tavaroita.
Kuten me kaikki ansaitsemme parasta mahdollista elämässä...se että olet joskus eksynyt polultasi tehnyt vääriä valintoja tai pahoja tekoja ei tee sinusta sen huonompaa. Meillä on kaikilla vapaa tahto valita niitä hyviä asioita, valoa, rakkautta, runsautta. Ainoa tehtävämme on muistaa kuka kantaa muutoksen avainta ja käyttää sitä.  One love