maanantaina

Takana mitä mahtavin viikonloppu...
olin eilen jopa monta tuntia seuraamassa kuuluisia leikkuri-kisoja
ja mua oikeesti alkoi syyhyttämään...olispa hienoa mennä mukaan
naisjoukkueella! Mä ainakin maalaisin leikkurin vaalenpunaiseksi ja 
kukalliseksi...miehet on virittäneet koneensa niin että ne kulkee jopa yli
80km. tunnissa mutta mä ajelisin kaikessa rauhassa pitäisin välillä
hangessa piknikkiä joisin kuumaa kahvia ja söisin eväitä nauttisin
koko rahan edestä. Mukana on yksi naisjoukkue nimeltään leikkurilesket
jonka ovat kasanneet kypsät vaimot  joilla ilmeisesti meni hermo kun
miehet ovat aina poissa...Aika hyvä veto!
Tässä vähän tunnelmakuvia viikonlopusta...ja hei mä olen julkkiksen vaimo...
isäntä nimittäin oli jo toista kertaa telkkarissa kertomassa kisoistaan että
täytyy ruveta käyttäytymään arvokkaammin aseman vaatimalla tavalla...




sunnuntaina


Eikä ole helppoa kun haluasisi laittaa kumisaappaat jalkaan
lähtiessään kaupungille on liian kylmä  eikä omista mitään muita kivoja
kenkiä...onneksi löytyi kuulkaa kaupasta näin hienot uudet!
Näillä on hyvä kapinoida keski-ikäistymistä vastaan...
Isännän ilme oli ainakin näkemisen arvoinen kun esittelin innoisssani
räpsäkän värisiä tossujani...sitä mä ihmettelen mihin se nuori radikaali
on kadonnut jonka kanssa aikanaan menin yksiin...tilalle on tullut keski-ikäinen
konservatiivi. Että ne jotka kidnappasivat sen nuoremman version viitsittekö palauttaa?



Kyllä tää naisen elämä on jännittävää ja haasteellista...
oon käyttänyt koko viikonlopun erinäisten vaikeiden ja
tärkeiden päätösten tekemiseen...ei oo aina helppoa mutta
lopputulos palkitsee ruhtinaallisesti kunhan vain uskaltaa...
Isäntä on touhunnut koko viikonlopun kisojensa kanssa ja esittelin
eilen mun suunattoman vaikeita ratkaisuja...ei näyttänyt vaikuttuneelta...? 






                        
                                   Pitkällisen harkinnan jälkeen päädyin vaihtamaan astioiden paikat
                              näissä kaapeissa toisinpäin...kyllä piristi! Miehet kuvittelee että ne muka
                              tekee isoja päätöksiä mutta tulis päiväksi kokeilemaan millaista on olla
                              nainen...
                                 



perjantaina



Kyllä lähti vitutus, paras lääke kunnon ketutukseen on painella
vaatekauppaan ja ostaa uusia vaatteita...ehkä lopputulos kertoo jotain mun
häilyvästä persoonasta. Mun tyyli oli siis vielä eilen "hippimäinen" kirkkaita
värejä voimakkaita kuvioita kirppisvaatteita...kaikki mitä mä ostin on tummaa
laadukasta naisellista. Oon pitkään uhonnut ettei tee mieli ostaa mitään, tehnyt ihmeellistä
retkeä itseeni ja eilen mä tajusin miksi mulla on niin paha olla. Mä menin niin syvälle itseeni
etten päässyt sieltä pois! Mä yritin muuttua joksikin mitä haluasin olla mutten oikeesti ole...
Mun kuuluu olla hukassa, muuttaa tyyliäni ja mielipidettäni usein, herättää paheksuntaa
olla ärsyyntynyt tehdä ihan mitä sattuu sillä hetkellä huvittamaan. Keskustelin eilen maailman ihanimman
esikoistyttäreni kanssa ja tajusin että raukka on ihan tullut äitiinsä...kun selitin että mua ärsyttää kaikki
neidin kasvoilta kuvastui suunnaton helpotus että just tolta mustakin tuntuu...voi raukkaa miksi
mun lapseni pitää käydä tää sama hulluus läpi miksei me voida olla "tavallisia" helppoja ihmisiä...
Pakko kertoa yksi juttu joka kuvastaa niin hyvin tätä...ajeltiin miehen kanssa yksi päivä autolla
tai siis mä ajoin ja räpätin just tästä samaisesta neidistä että miten sillä on niin kamala tempperamentti
yhtään ei tajua miten voi käyttäytyä...räpä räpä...samalla joku muija ajaa auton parkkiin keskelle tietä
mun eteen. Mä avasin oven ja olin just huutamassa että ootko saanut ajokortin arpajaisvoittona kun mies
nappasi hihasta kiinni ja esti aikeeni sanomalla että joo mistähän se on tempperamenttinsa periny...
JIHUU! Aurinko paistaa taas risukasaan elämä on uskomaton seikkailu! Ensi viikolla mä nautin elämästä
ja annan itselleni anteeksi ettei musta tuu mitään seesteistä keski-ikäistä!


Kotikin näyttää auringossa paljon ihanammalta...eilen kyllä suunnittelin että millaistahan olis
rakentaa uusi talo näiden kolmen vanhan jälkeen?
Posted by Picasa

keskiviikkona


Mä oon niin sairaan kypsä tähän kylmyyteen jatkuvaan sairastamiseen
ja ihan kaikkeen...ajattelin tehdä luettelon asioista jotka tällä hetkellä
vituttaa: Talvi, vähäisen liikunnan jäljiltä löllö-kroppa, vanheneminen
ruma tukka, silmälasit, jatkuva nälkä, muiden hyväntuulisuus,
tyhmä-mies jonka pelkkä naaman näkeminen ärsyttää, kuiva hilseilevä iho,
vaatteet ei oo mitään järkevää näihin keleihin, kissa, työ, toivottomat hemmotellut
lapset, suurin osa ihmisistä jotka ei tajua mistään mitään, saamattomuus,
negatiivisuuteni eli siis ihan kaikki! Ainoa positiivinen asia on tällä hetkellä
se että mä alan näköjään tulla terveeksi kun jaksan kiukutella...elämä voittaa!



Lisäksi mä pohdin minkä ihmeen takia pidän tätä blogia kun
tuntuu ettei ole mitään järkevää sanottavaa tai annettavaa
mutta tajusin että mun sanoma taitaa olla juuri tää: Välillä
kaikki vaan on ihan syvältä ja kuka jaksaa aina olla positiivinen
(paitsi ärsyttävä kissa) Ainoa lääke näin syvään tuskaan on
hemmotella itseään oikein kunnolla eli aivan varmasti lähden
maanantaina loman alettua johonkin missä lämpötila on siedettävä,
Ostan kaupat tyhjiksi ja nautin elämästä!



Ostin nämä säilytyslaatikot askosta silloin kun vielä oli kivaa...
Nyt mä lähden varaamaan matkan itselleni TSAU!
Posted by Picasa

tiistaina




Tiina villa Namu-blogista muisti minua mukavalla tunnustuksella
sen myötä piti vastata viiteen kysymykseen:


1. Milloin aloitit blogisi? Viime vuoden lokakuussa eli aika hiljattain vasta (:



2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee? Kuvittelin aloittaessani että blogini kertoo sisustamisesta mutta aiheet rönsyilevät sinne tänne...mikä on minulle hyvin tyypillistä...


3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin? Mä olen hullu? hahaa...no ei...toivottavasti jutuistani kuvastuisi elämänasenteeni tietynlainen
heräämiseni elämän tärkeille asioille ja huumori!


4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen? Tarvitsin jotain täyttämään tyhjiötä joka syntyi kun lapset lähtivät maailmalle

 5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi? Kaiken! Muutin alussa sivujani niin tiuhaan etten pysty enää muokkaamaan niitä ollenkaan...lisäksi haluasin
kuvata parempia kuvia...

En jaa tunnustusta erityisesti kenellekkään eteenpäin vaan toivon että mahdollisimman moni nappaisi sen itselleen ja kertoisi samat asiat blogin-pidostaan!



sunnuntaina



Mummolassa on vietetty hiljaiselämää sitkeän flunssa-viruksen
kourissa...olin jo muutaman päivän töissäkin mutta tauti ei päästänyt
otteestaan niin helpolla. Ja eikun uudestaan sairaspetiin...kyllä otetaan
touhu-tädiltä luulot pois...mun luonteelle ottaa niin koville pysähtyä
että se pitää aina tapahtua aika kovaa. Sitten kaduttaa jälkikäteen
että miksi en voinut samantien levätä kunnolla, miksi mua pitää vetää
suunnilleen pesäpallomailalla takaraivoon ennenkuin uskon että pitää
pysyä kotona jos olo ei ole hyvä! Okei mä yritän levätä!

Posted by Picasa

torstaina



Mä alan olla vähän huolissani tästä pullistuvasta karvakasasta
joka on koko talven retkottanut sohvanreunalla...ainoa muutos
on satunnainen siirtyminen välillä meidän sänkyyn mielellään
ennenkuin joku on ehtinyt sen pedata...onhan se nyt paljon
tyylikkäämpää karvata lakanatkin pelkän päiväpeiton sijaan...
Eilen meinasi silmät pudota päästä kun näin tän otuksen juoksevan:
Hei se on elävä....

maanantaina

leikkurilemans 2007-2008 (www.murrayracing.net)




Okei olin aika sarkastisella tuulella edellistä postausta laatiessani...
Mielenlaatuani saattoi hieman "mustentaa" tieto siitä ettemme pysty
lähtemään haaveillemalleni aurinkolomalle koska lomalle jäi aikaa vain
6pvää. johtuen leikkurikisoista ja kummipoikamme rippijuhlista...
olkoon tämä julkinen pahoitteluni " pojat" teille...nauttikaahan
oheisesta materiaalista (: ps. lupaan kyllä vastaisuudessakin naureskella
touhullenne (HAHAAAAA)

lauantaina


Onhan päivä vielä huomennakin...



Mä julistan yhden naisen sodan vastaan tätä nykymaailman menoa,
kaikki voi ihan helv... huonosti ja valittaa kiirettä ja stressiä.
Mä oon ruvennut oivaltamaan että koko maailmaa en voi muuttaa
mutta omaa elämääni voin. Mä voin sanoa ei mä en pysty/ halua / kerkeä
tekemään kaikkea sitä mitä voisin. Mulle on paljon tärkeämpää istua yksin
hetki rauhassa kuin täyttää aikatauluni liian täyteen. Meillä on tunne että kaikki
pitäisi ehtiä tehdä just tänään miksei asioita voi jättää myös huomiselle? Katsokaa
miehiä...kuinka monen oot kuullu valittavan ainaista kiirettä? Niillä on aina aikaa
asioille joita me naiset ei välttämättä ihan ymmärretä...kuten ruohonleikkureille...
ööö.vähän pitkä tarina mutta lyhyesti...mun mieheni harrastaa( tai siis järjestää)
ajettavien ruohonleikkureiden 3-tuntisia le mans kisoja...juu mäkin mietin kun
aikoinaan kuulin ideasta että ei voi olla totta pitäisköhän tolle tilata valkotakkiset.
Posket punaisena ynähtelin kun joku kysyi että onko se sun miehes joka järjestää niitä
ruohonleikkuri-kisoja? Jätkät on innoissaan touhunnut jo monta vuotta ja homma on laajentunut
niin että mukana on jo kilpailijoita, Virosta ja englannista (ja väittävät meitä Suomalaisia hulluiksi
Englannissa tää on varmaan jo kansallislaji) Että sillain, kisoja on MONET vuodessa ja meidän lomasuunitelmat
ja muut pikkujutut määräytyy niiden mukaan...että ens kerran kun mulle olis joku kiireellinen
homma saatan olla järjestämässä maailman ensimmäisiä sähkövatkaimien kestävyysvatkaus-kisoja
ja voi olla että ne vietetään jossain lämpimässä maassa kun vatkaimethan hyytyy täällä pakkasessa. Paras vatkaaja
voittaa uuden tuliterän vatkaimen? Onko innostuneita?
Posted by Picasa

torstaina

Loreena McKennitt - Dante's Prayer

Tässä laulu joka sai mut kyyneliin
Vapaa päivät ovat siitä ihania että on aikaa...siivota...tehdä
firman paperihommia...kuvailla...kuunnella niin kaunista musiikkia

että kyyneleet vierivät poskia pitkin...zumpata...tehdä kakkuja...
uskomatonta miten tehokas sitä voi olla (: kiitos kevätaurinko!






Sain kunnian tehdä kakut 30v. synttäreille...teemana kirjallisuus...
kyllä on kypsiä nuoria naisia...mun 30v. synttäreiden teema oli varmaan
monelta lähdetään hotellille tanssimaaan (HIH)
Posted by Picasa

keskiviikkona

Nämä suloiset kissasisarukset tyttö ja (leikattu) poika etsivät
kotia. Ovat syntyneet toukokuussa eli kuvissa ihan pentuja,
ihanan luonteisia mutta eivat viihdy kerrostalossa ja kaipaavat
kotia missä pääsisivät ulos. Poika (vaaleampi) on tosi erikoisen
värinen...jos jonkun sydän heltyy ilmoittele (:

Posted by Picasa

Vaikka uudistelen aika säälimättömällä kädellä vanhoja
kalusteita on muutama joihin ei kosketa . Ne on muistoja
oikeasta mummolastani ja ne ovat mulle niin rakkaita...
Niistä saavat maalit lohkeilla ja ikä näkyä, 

ne kertovat tarinaa ajasta jolloin isovanhempani vielä elivät
ja niihin kajoaminen tuntuisi lähes pyhäinhäväistykseltä.
Ajatelkaa jos esineet osaisivat puhua mitä kaikkea tääkin
tuoli on nähnyt ja kokenut matkallansa....ja voi kun voisi
olla yhden päivän pieni lapsi ja mummolassa... Paappamme(vaari)
aloitti lasten sisään tullessa lausumaan runoa; Tuskin missään
maailmassa on kuin meidän mummolassa, mummo lettuja paistaa...
(en muista pidemmälle) Mä harjoittelen jo nyt että musta aikanaan
tulisi maailman ihanin mummo viimeistään silloin mä alan aikuiseksi...

Posted by Picasa

maanantaina


Mummolan musta meininki


Ei oo enää tylsää ei...tuleekohan musta joku keski-ikäinen gootti
joka lataa naaman täyteen lävistyksiä pistää tukan mustaks
ja heiluu kireissä nahkapöksyissä kesällä festareilla...saa nähdä
mihin tää mustuus mut kuljettaa? Vai alkaiskohan piisaamaan
ja nyt olis aika hempeämpien ja kirkkaampien värien...



Katsokaa millaiseen maisemaan meillä tänä aamuna herättiin...
ihan käsittämätöntä katsoa ikkunasta ulos. Kyllä mun keski-ikä
taitaa ennemmin kulua näillä maalaisteillä polkupyörällä polkien
kukkamekko päällä ja kumisaappaat jalassa, pitkä punainen
tukka tuulessa viuhuen. Kesäfestareiksi riittää eväshetki pellon reunassa
vihreää teetä ja spelttipullaa nautiskellen (;



Posted by Picasa

perjantaina


Sisutukseen voisi lisätä väriä (sanoo se joka maalaa kaiken mustaksi (;...)
Posted by Picasa
Väriä elämään


Oon visusti karttanut muoti-asioita blogissani koska
teen työtä alalla jossa muoti näyttelee suurta roolia...
Siksi olen ajatellut kirjoittaa kaikesta muusta niinkuin
henkireiäksi itselleni. Luettuani tänään viimeisimmän suuren
käsityö-lehden en voinut vastustaa laittamasta yhden postauksen
asiasta. Oma tyylini on muuttunut viimeisen parin vuoden aikana
paljon värikkäämpään ja persoonallisempaan suuntaan.
En todellakaan käytä paljoa rahaa pukeutumiseen vaan
ostan paljon kirpparilta tai tuunaan itse valmisvaatteita.
Viimeisin villitys on tehdä itse (kuten joku tarkka-silmäinen
on saattanut huomata) Mun mielestä suomen vaatekaupoissa
on ihan sairaan tylsiä ja aneemisia vaatteita! Mä kaipaisin jotain
persoonallisempaa. Me suomalaiset ollaan usein vaalea-ihoisia ja
ajatellaan että vaatevärien pitää olla hillittyjä. Musta asia on ihan päinvastoin
lisää väriä tukkaan ja vaatteisiin enemmän meikkiä johan loppuu
kalpeus! Innostuin niin näistä kuvista IHANAA! Lisää väriä kaikille (:

Naiseus kunniaan!
Posted by Picasa

keskiviikkona

Päivän herätys


Sain tänään aikamoisen oppitunnin elämästä....
ajelin autolla väsyneenä työpäivän jälkeen ja pohdin
mielessäni työasioita... nappasin kännykän ja ajattelin
että puhunpas tässä samalla puhelimessa niin tulee tämäkin aika
hyödynnettyä. Toinen käsi puhelimella ja toinen ratissa kunnes
auto lähti käsittömättömällä tavalla sivuluisuun vauhti 80km...
Ja koska mulla oli toisessa kädessä puhelin sain tehtyä vain pientä yhden
käden korjausliikettä...auto heittelehti puolelta toiselle ja tajusin että
nyt mennään metikköön... Auto ajautui vastaantulevien kaistalle ja tömsähti
penkkaan... uskomatonta mulle ei käynyt kuinkaan (niskaan vain vähän sattuu)
vastaan ei tullut autoa juuri silloin vaikka tie on vilkkaasti liikennöity
ja sillä liikkuu paljon rekkoja. Takana oleva ehti reagoida...oon aina uskonut
enkeleihin mutta tän päivän jälkeen mä oikeesti tajusin että musta pidetään
tosi hyvää huolta...

Posted by Picasa

tiistaina

Olen silmäillyt pitkään tätä nurkkaa ruokailuhuoneessa...
liaan vaaleaa...tylsäää...



Aloitin projektin...ja tietysti mieheltä salaa, noin
nelikymppisen miehen elämässä kun ei hirveästi
tapahdu yllätyksellisiä asioita mun mielestä mun tehtävä on
shokeerata että pumppu pysyy virkeänä ! Kun liikunnasta
ei hirveästi sykkeen nostoja näytä tulevan mä järjestän niitä!
Mitä sitä ei tekisi puolisonsa eteen...



Toimii joka kerran! Olisittepa nähneet herran ilmeen
kun tuli kotiin...tässä ollaan vielä vaiheessa vaatii monta
kerrosta lisää maalia...



Aina kun mä saan maalipensselin käteen se projekti jotenkin laajenee...
arvaatte varmaan mitä kävi näille valokuvakehyksille,,,laitan lisää kuvia
kun saan valmiiksi!
Posted by Picasa