tiistaina


                Väittävät maalinvalintaa vaikeaksi...ennen se ehkä olikin sitä mutta kiitos kehityksen
                siitä on tullut ihan älyttömän helppoa...varmasti on laitettu nainen asialle ja maalisävyt
                eivät ole enää kummallisia numeroita ja perässä kirjain...y...x...vaan selkeitä ja ihania
                nimiä...Koskaan ei ole valinta ollut yhtä helppoa...rautakaupan setä oli ihmeissään
                mun valintaperiaatteista...kasvisyöjänä maalisävy tofu on ihan must...puhumattakaan
                enkelistä tai höyhenestä ja lumikista...ei kuulemma ymmärtänyt mun logiikkaa...
                Noh intuitiivistä sisustamista on hyvin vaikea selittää mutta se on tosi helppoa ja
                hauskaa. Olen siis päässyt uuteen asuntoon ja pensseli heiluu rivakasti...teen kaiken
                mitä vain ikinä pystyn itse! Nyt mä alan irroittamaan pistorasioita...toivotaan että
               se näillä geeneillä sujuu ongelmitta...oon kyllä haaveillut kiharista hiuksista....(;
                         

                         
                         

sunnuntaina

Ja taas...allerginen reaktio...nyt alkaa kyllä munkin positiivisuus karista. Onko muilla tälläisiä kokemuksia, mitä hemmettiä mä teen! Kurkkupaise voi kuulemma olla tosi vaarallinen ja hoidettava antibiootilla...mutta mitä jos mikään ei sovi...eikun taas apteekkiin ja uus kokeiluun...sori nää jatkuvat sairaspostaukset mutta jostain syystä hallitsee mun elämää aika voimakkaasti(;

lauantaina


Mä oon sitä tyyppiä joka tekee  kaiken mihin ryhtyy kunnolla ja perusteellisesti...sairastamisenkin..Kaiken mielenkiintoisen jälkeen kurkku alkoi taas vihoitella ja kehitti semmoisen mukavan paiseen nieluun...ihme kyllä painelin heti lääkäriin vaikka yleensä menen vasta siinä vaiheessa kun on suunnilleen pää kainalossa(; laittoivat sitten korva,nenä kurkku klinikalle 
ei niin mukavaan toimenpiteeseen...mulla on jäänyt ihan hirveä kammo kun eräänä kertana kesken poskiontelopunkteerauksen sain sellaisen epileptisen pyörtymiskohtauksen juuri kun työnsivät neulaa nenäonteloon. Tällä kertaa tutkimus aloitettiin niin että lääkäri otti paperilla kielestä kiinni venytti sen ulos ja käski sanoa iiii. Tilanne oli niin huvittava kun onnistuin sanomaan vaan oooo kun tyyppi venyttää mun kieltä ja kurkku oli niin kipeä etten saanut suuta kunnolla auki. Nuori topakka naislääkäri meinas hermostua kun tuli väärä kirjain ja mua alkoi naurattamaan...sitten tuli kylmää kyytiä. Tämä on vakava asia eikä tässä ole mitään nauramista nyt joudun tähystämään nenän kautta ja voin kertoa että se ei ole kivaa en nähnyt kunnolla kurkkuun kun vedit kieltä takaisin. Yritin pehmitellä nöyränä: anteeksi että nauroin. Ilmekään ei värähtänyt myötätunnosta ja niin työnnettiin letkua nenään. Mutta hei ylitin itseni ja pysyin tajuissani vaikka työnnettiin kurkuun aikamoisia juttuja ja sattui  aikalailla. Nyt vedellään sitten kahta antibiottia yhtäaikaa ja mä kellun ihanassa vaaleanpunaisessa panacod-pilvessä...ps.ohessa kuva paiseesta...no ei sentään!..vitsi...vitsi
en tiedä kuinka moni harrastaa tällä hetkellä putous imitaatioita? Minä ja  hullu tyttäreni ja hänen omituinen ystävänsä olimme eilen ikeassa ja huutelimme toisillemme kommenteja...katso miten hirvvveen nätti ja ihana  lamppu...jaja...onneksi on huumoria sillä selviää ihan mistä vain (:

perjantaina

                                              Pelon maantiede-elokuvassa esiintynyt Kukot-tapetti

Onpa jännää suunnitella pienen asunnon sisustusta...toiveeni uuden asumuksen suhteen saattavat kuulostaa jonkun korvaan aika omituisilta...täysin kunnostamaton mielellään 70-luvun kerrostalo jossa
on alkuperäinen retro-keittiö...kylpyamme...sälekaihtimet. Ja ehkä omituisin osoitteessa numero 3...
Tiesin heti osoitteen kuullessani että se on siinä! 30a3...sisään mennessä näin kaiken mitä olin toivonut...lisäksi olin etsinyt keltaista retro-sohvaa joka nökötti valmiiksi jo olohuoneessa. Kyseessä on tuttavieni mummon (joka poistui hiljattain keskuudestamme) vanha asunto joten sain sohvan kaupanpäälle...hämmästyneen katseen saattelemana että haluatsä oikeasti ton ruman sohvan? Mulle merkitsi myös se että asunnossa on asunut persoonallinen vanha ihminen joka kuulemma viimeiset kymmenen vuotta istui lempituolissaan toppatakki ja aurinkolasit päällä ja kieltäytyi menemästä ulos...pää oli kuulemma terävä kuin partaveitsi ja mummo huolehti ulkonäöstään viimeiseen saakka. Ehkä mummo omasi samanlaisen ajattelumallin kuin minä? Että nykymaailma on mukavin aika kaukaa ja suodattavien linssien läpi katsottuna? Talossa asuu enimmäkseen vanhuksia ja mielikuvituksessani näen itseni kaffittelemassa muiden mummojen kanssa ja päivittelemässä nykymaailman menoa...Siinähän mulla riittää värvättäviä mummolan kapinallisjoukkoihin! Varokaa vaan! Rempasta vielä sen verran että meinasin pyyhkäistä laminaatit nykyisen muovimaton tilalle, tehdä ihan maalilla ja pienellä asunnosta hyvin vaalean JA SITTEN: sisustaa väreillä, ohi on romanttinen vaalea sisustus. Haluan kotini tuovan energiaa iloa hauskuutta hullutta....enkä tiedä kuinka moni muu nainen haaveilee ostavansa oman sirkkelin...musta olis niin rouheaa esitellä ystävilleni itse omin käsin tekemääni kotia ja remonttia ja kysyä loppuun ainiin... haluatko nähdä mun sirkkelin (;

tiistaina

                                                   ELÄMÄN RYTMIT

näytä tiedot

Ihmisen keho on äärettömän viisas ja herkkä. Jos jokainen saisi elää yksinkertaista puhdasta ja luonnollista elämää ei tarvittaisi kelloa eikä meidän olisi niin vaikea ymmärtää singnaaleja joita kehomme
meille viestittää. Saattaa olla että sinut on totutettu rytmiin ja elämään joka ei ole sinulle sopiva. Silloin ihan yksinkertaiset perusasiat kuten nukkuminen, syöminen ja rentoutuminen muuttuvat vaikeiksi ja sekaviksi.
Sitä ikäänkuin muuttuu kuuroksi ja sokeaksi keholleen ja painaa väkisin päivästä toiseen  ja ihmettelee miksi on niin stressaantunut. Energiahoidossa tälläisen kehon tunnistaa siitä että se on ikäänkuin shokkitilassa. Sydän hakkaa, aineenvaihdunta on ihan jumissa tai sekaisin, hoidettavalla on epätoivoinen tunne elämästään ja lupailee itselleen että kunhan saan  tehtyä tuon ja tämän niin sitten helpottaa.
Kilpajuoksussa aikaa ja kaikkia velvollisuuksiamme kohtaan unohdamme itsemme ja suorastaan tilaamme itsellemme lisää huonoa oloa, sairauksia ja hukkaamme sen mikä oikeasti on elämän tarkoitus.
Väitän että ihmiset jotka asuvat hyvin vaatimattomissa ja alkukantaisissa oloissa nauttivat elämästä enemmän kuin me "hyväosaiset" joilla on kaikki mahdollinen. Me säälimme näitä köyhiä poloisia ja kuvittelemme että nämä ihmiset haluaisivat tulla "sivistyksen" pariin jos pystyisivät. Luulen että muutaman päivän vierailu meidän maailmaamme saisi heidät pakenemaan kirkuen takaisin viidakkoon...Oma matkani takaisin elämän yksinkertaisten perusasioiden pariin on ollut ihmeellinen puhdistava kokemus, asiat joita tavoittelin koko elämäni osottautuivat tyhjiksi ja merkityksettömiksi. Palaan lähtökuoppiin ja jatkan elämääni yksin pienessä kerrostalokaksiossa. ajan vanhalla auton romulla pienillä tuloilla...sisälläni uskomaton rauha ja tyytyväisyys en tarvitse enää kovin paljon sillä löysin sen mitä kadotin kauan sitten...ITSENI

jk.Ystäväni hämmästeli muuttoani ja kysyi mihin aioin muuttaa...oli yllättynyt että ihan tavalliseen asuntoon? Ei olisi kuulemma olisi yllättänyt jos olisin kertonut muuttavani savimajaan Afrikkaan...haa sitä pitää harkita siis vielä...(;

sunnuntaina

jk. edelliseen postaukseen...oireet vaan paheni silmät erityisesti...otin yhteyttä homeopaattiin joka myös ihmetteli. Kyseli mitä olet ottanut ja käski vähentämään yhtä lääkettä... johon totesin että hyvä kun se loppui juuri...
Homeopaatti  oli ihan että MITÄ? Loppui? Siinä vaiheessa aloin epäillä että on tainnut tämä rouva tyylilleen uskollisena tehdä jotain kummallista...juu olin ottanut viisi kertaa sen määrän mitä piti ja siis itse pahentanut oireita...onneksi kyseessä ei ollut mikään vaarallinen lääke...tää kaikki tai ei mitään asenne vie mut kyllä näköjään vaikka minne...itseäkin alkaa jännittämään (;

perjantaina

                                             

Olen kyllä toivonut joskus peiliin katsoeassani uutta naamaa...mutta tarkentaisin vielä toivettani siis  KAUNIIMPAA!!!! Angiinan ja siihen määrätyn antibioottikuurin ansiosta sain erittäin tujun allergisen reaktion ja uusi naamani muistuttaa erehdyttävästi tätä frankestainin hirviöstä löytämääni kuvaa. Ihottumaa näppylöitä silmät turvoksissa ja punaisina...rasvaan epätoivoisena, syön homeopaattisia lääkkeitä ja vannon etten koskaan syö enää lääkkeitä. Olen muutenkin ollut kova kyseenalaistamaan nykylääketiedettä mutta nyt mä olen ihan varma siitä että jotain mättää ja pahasti! Etenkin kysyessäni lääkäristä neuvoa mitä teen...käskivät lopettamaan heti kuurin ja soittamaan ambulanssin jos tulee hengitysvaikeuksia ja että joo toi on tosi yleistä tollainen reaktio...mua melkein rupes naurattamaan että soitanko mä tosiaan itse itselleni ambulanssin ja mielellään vielä siinä vaiheessa kun hengitän että pystyn puhumaan?


Mummolassa ei nyt käsitöiden osalta tapahdu mitään...kasaan paljon vaikeampaa ja
monimutkaisempaa tuotosta nimittäin elämääni ja siitä kaavahelvetistä ei ihan heti ota selvää.
En sen enempää ala näin julkisesti henkilökohtaisia asioita täällä käsittelemään tyydyn vain toteamaan
että joskus elämä ei mene niinkuin on suunnittellut ja kaikkea voi tapahtua...
Onneksi mulla on niin luja usko elämään ja itseeni että tiedän etten ihan vähällä luovuta.
Ps. Mulle tuli jälkikäteen huono omatunto edellisestä postauksestani...mun huumori on "joskus" aika sarkastista
ja toivon etten loukannut ketään haukkumalla kyseistä automerkkiä...sitä nimittäin saa mitä tilaa ja viime
päivinä olen nähnyt valkoisia mersuja enemmänkin ja tuumasin mielessäni että maailmankaikkeus taitaa
pitää vähän hauskaa mun kustannuksella ja lupasin etten enää vihaa mitään. Että saattaa olla että
mä kasvoin taas hitusen?
Posted by Picasa

maanantaina