perjantaina

http://www.facebook.com/video/video.php?v=162046020481310
Tässä kyseinen video...



Eilen aamulla kello kuusi maisema katsoessani
ikkunasta ulos näytti näin upealta...
Mut täytti ihan valtava kiitollisuuden tunne joka voimistui päivän mittaan,
sillä eilen tapahtui paljon asioita jotka pistivät miettimään tätä kaikkea.
Joskus, tai itseasiassa melko usein mun elämäni heittää kummallista kuperkeikkaa
tuntuu että asiat vain lähtevät oikeille uomille. Ikäänkuin mua jotenkin johdateltaisiin
oikeaan suuntaan. Mun unelmani oman elämäni suhteen on että voisin auttaa ihmisiä
tehdä paljon hyvää omalla panoksellani tässä maailmassa. Olen ajatellut että teen sitä
jotenkin pienesti muutamille ihmisille. Jostain syystä elinikäinen kiinnostukseni terveys-ja
hyvinvointi-asioihin näyttää olevan se joka vie mua kovaa vauhtia kohti unelmaani...saa nähdä
jääkö sisutusjutut sittenkin vain harrasteluksi sillä ymmärsin eilen että sillä toisella
intohimolla mä oikeasti autan enemmän ihmisiä. Katsoin aamulla facebookissa videon jonka yritän
linkittää myös tänne. Itkin niin että tuntui että henki salpaantuu tunsin kipua joka
herätti mut voimakkaaseen toimintaan. Tiedättekö miten hyvin meillä oikeasti täällä asiat ovat
kaikkea on yllinkyllin vaikka kuinka puhutaan taantumasta ja talouskriisistä. Otetaan esimerkiksi
ruoka jonka tarkoitus on ravita meitä antaa tarvittavat vitamiinit, mineraalit, hivenaineet ym.
Länsimaissa ihmiset sairastuvat suurimmalta osin näiden edellä mainittujen ravinto-aineiden
puutteesta vaikka mättävät ruokaa valtavia määriä. Tehoviljely, ruokateollisuuden ahneus ja
välinpitämättömyys aiheuttavat valtaosan ihmisten sairauksista me emme vain näe/välitä siitä.
Ihminen on konaisuus johon vaikuttavat sekä psyykkinen että fyysinen puoli.
Kun molemmat puolet ovat kunnossa riski sairastua vähenee huomattavasti, sekä elämänlaatu!
Lisäksi tähän kaikkeen vaikuttaa oma asenne; Sitä mitä viljelet vedät puoleesi.
Katsokaa ympärillä ihmisiä jotka ovat innostuneita avoimia ja positiivisia! Kuinka on mahdollista
että näiden ihmisten elämä näyttää sujuvan niin mallikkaasti. Toki elämä koettelee eikä sen
ole tarkoituskaan olla mitään ylihelppoa mutta sitä selviää vaikka mistä kun vain uskoo ja luottaa.
Mitäs jos kaikki yhdessä vähennettäisiin ruoasta pois töhnää millä ei ole minkäänlaista
ravitsemuksellista arvoa ja laitettaisiin se sama raha köyhien maiden lapsille joita edelleen
menehtyy oikeasti ravinnon puutteeseen päivittäin,vaikkemme sitä haluasikaan uskoa.
Ajatelkaa mikä voima sillä olisi, yksi ihminen pelastaisi helposti yhden lapsen elämän
aika pienellä! Me voimme vaikuttaa asiohin kun vain uskomme siihen...ugh,,,,olen puhunut (:
Posted by Picasa

maanantaina


Noniin...ensimmäinen kunnostettava on valmis...taisi vain käydä niin että
haluankin pitää sen itselläni...hyvin alkaa mun ura vanhantavaran kauppiaana!
Ensin kunnostat hiellä verellä ja rakkaudella ja sit pitäis luopua?
Taidan joutua aika kovaan kouluun luopumisen suhteen (;

Pidän itse kovasti maalaustyylistä jossa ensin pohjamaalataan
toisella värillä ja päälle maalataan toisella ja sitten vain kulutetaan
alla olevaa väriä esiin! Helppoa kuin heinänteko sateella... nimittäin
käytän vanhanajan pellvaöljymaaleja jotka kuivuvat ikuisuuden mutta
lopputulos palkitsee kun vain maltaa odottaa.


Ensimmäinen kerros vihreällä ja päällimmäinen helmen-
harmaalla (näyttää aika valkoiselta mutta on kuitenkin pehmeämpi kuin
vitivalkoinen)


Tuohon se nyt sitten jäi nököttämään...ja minä syöksyn takaisin
navettaan...pakko luoda kun on inspiraatio iskenyt! Se voi nimittäin
tyrehtyä nopeasti. Tuokaa ruokaa ja juomaa jos unohdun sinne vallan (:


Posted by Picasa

perjantaina

Olen kehitellyt konseptin jolla selviää syksystä...
Toimii takuulla!

Sateella fiilistellään ihanalla sateenvarjolla ja kumisaappailla....hymy pyrkii
väkisinkin huulille vaikka kuinka tuiskuttaa. Etenkin jos ihmiset jäävät tuijottamaan
tätä kokonaisuutta miettien varmaan mielessään mikä hemmetin maija poppanen
siinä pörhelsi....


Villasukat ovat ihan ehdottomat! Mitä pidemmät sen parempi sopii
myös tennareiden kanssa!


Ihan parasta vapaa-ajan viettoa on istua kotona! Kynttilöiden palaessa
syysmyrskyn riepotellessa mukavasti nojatuolissa ja kutoa! Vielä parempaa jos
nauttii samalla suklaata...
Tää päteen muuten kaikkeen elämässä! Asioiden ollessa oikeasti tosi hyvin kaiken
raskaalta tuntuvan voi kääntää voitoksi. Pienillä mukavilla asioilla arki maistuu
höyhenen kevyeltä. ps. juu olen jäänyt koukkuun kuvankäsittelyohjelmaan
Posted by Picasa

torstaina






Kunhan aikani kuluksi leikin vähän picnicin kuvankäsittelyohjelmalla...
yritän opetella olemaan uudessa rauhallisemmassa elämässäni ja totean
muutaman päivän harjoittelun jälkeen että mähän tuun hulluksi!
Ensi viikolla jatkuu yläkerran remontti....ja kunnostelen paria juttua navetassa
jotka aattelin laittaa blogin kautta myyntiin...(: t. nim. tekemättömyys ei vain sovi mulle...
Posted by Picasa

maanantaina

Käväistiin katsomassa habitaren antia monen vuoden tauon jälkeen...
Totesin jälleen kerran että en pysty ymmärtämään nykyajan hienoja
design-kalusteita jotka ovat rumia ja maksavat maltaita...
Paikalla oli myös antiikkia ja vanhaa tavaraa jotenkin nekin vaan meikäläisen makuun
liian krumeluureja...vitsailtiin ystävän kanssa no että ensi vuonna ollaan mummola-kaupan
kanssa sitten siellä (HAHAA) eli aika huono vitsi. Messuilta mukaan tarttui pesupähkinöitä
ja pyykkisaippuaa.



Mitähän sisustus-desingerit tuumais mummolan sisustajasta joka kehysteli vanhoja
vähän rajun puoleisia elokuva-mainoksia vessan seinää sulostuttamaan...
Eivät varmaan puolestaan pysty ymmärtämään...onneksi jokainen saa tykätä omasta
tyylistään (:









Sinisen kassin ompelin kirpparilta löytyneestä essusta...sopi kuin nakutettu
noiden purkkien värimaailmaa joten jäi nyt sitten siihen roikkumaan.
Itsellä on vähän samanlainen olo...roikkuu tyhjänpanttina ja odottaa suurta käyttö-
tarkoitusta elämälleen....vatkaa mielessään itseään ja elämäänsä ja ihmettelee
mikä on tämän kaiken tarkoitus... Tuntuu että egoni murskaa unelmani jankuttaen järkeä
päähäni latistaa ideoita ja jarruttaa miettimään asioita realistisesti.
Koska elän pää pilvissä aoin pyyhkiä mokomalla marmattajalla pöytäni ja liidellä edelleen
korkealla ja uskoa itseeni ja siihen että kaikki on mahdollista...ainoa joka seisoo unelmieni edessä
on järkeni ja se on kuulkaa ihan yliarvostettu vekotin....
Posted by Picasa

lauantaina

                                                   
                                                   
                           Sain ihanan tunnustuksen mummunhuushollin Pepiltä ...
                           Sen myötä piti kiittää antajaa KIITOS! Laittaa se eteenpäin kahdeksalle
                           ilmoittaa se etenpäin heille  ja kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään...

           1. Olen hirveä terveysintoilija ja yksi pahoista tavoistani on  kyttääminen kaupassa....
               Silmät selälläni hämmästelen ihmisten ruoka ostoksia ja jupisen mielessäni missä on
               hedelmät, vihannekset...täysjyväleipä...etenkin vanhusten ruokakärryn sisältö näyttää
               huolestuttavalta. Huono tapa josta yritän opetella pois....

           2. Harrastan myös itseni ankaraa kritisoimista ainakin jälkikäteen...ensin teen jotain spontaania
               ja jälkeenpäin alkaa jupina...että sä oot tyhmä miten sä nyt noin teit/ sanoit / ajattelit...
               tätä jatkuu loputtomiin...

           3. Pukeutumistyylini on taas palannut entiseen "teini" tyyliin...tennarit on maailman paras keksintö!
               Kumisaappaat ihan must!

           4. Rakastan kaikkea kaunista

           5. Tanssin usein yksin kotona

           6. Mussa on vähän erakon vikaa...rakastan olla yksin

           7. Joskus kuvittelen olevani viisaampi kuin kaikki muut...

           8. Haluan elää niin että jokainen päivä on suuri lahja ja odotan jännityksellä mitä se tuo
               tullessaan.

           
En jaa tätä enää eteenpäin kun näyttää pyörivän aika monessa blogissa...ennemmin toivon kommentteja teiltä kaikilta: Kerro minulle joku asia itsestäsi (:




                                                     

India.Arie - Little Things

maanantaina


Rohkea ja peloton...


On mun uusi lisänimeni...on mieletön tunne kun huomaa vapautuvansa peloistaan...
Olen ollut hirveä murehtija ja huolehtija aina. Muistan kun sikainfluenssa kohu nousi
olin ihan järjiltäni kun pelkäsin että kuollaan kaikki. Omien oivallusten
myötä sisäinen turvallisuuden tunne alkaa olla aika erilainen. On oikeasti tunne että
jopa kuolemakin joka ennen pelotti mua ihan hirveästi ei olekaan enää pimeä peikko, mä
olen valmis lähtemään täältä vaikka samoin tein. Mies sanoi eilen olevansa huolissaan Gaddafin
kaasuvarastoista ja että meinaakohan tuo listiä koko maailman. Minä vastasin että äh pankoon
tulemaan ei se meihin pysty. Ja koska olen aika pimeä ja sarkastinen lauloin perään popedan
kaasua...komisaario pepponen...vastapuoli oli sen näköinen että ehkä olisi halunnut suositella
mielentilatutkimusta.

Koska uskallan elää vaarallisesti käytän täällä liimapaketin varoitustekstien perusteella myrkkyä
joka pitäisi lailla kieltää....kaksikomponenttiliimaa joka vaikuttaa olevan aikas tuhtia tavaraa.
Mietin kyllä hetken varoituksia lukiessani että ehkä mun onnettomuusalttius-geeneillä
ei pitäisi käsitellä moisia aineita....näin jo mielessäni itseni ensiavussa liimaantuneena tekemääni
kukkaroon (toisaalta silloin se ei koskaan olisi hukassa, aina kädensaatavilla...?)



Varoitustekstissä kehoitettiin käyttämään suojakäsineitä ja peloiteltiin että liimaa todella tehokkaasti
kiinittäen jopa 100kg neliölle. Oli ihan pakko kokeilla sormenpäällä jääkö kiinni...
silkkaa satua en mä mihinkään liimantuunut...tai ainakaan vielä...


Posted by Picasa

lauantaina

Tällä viikolla vanhenin vuodella, aikaisemmin olisin kriisissä pohtinut vanhenemista
ja sen tuomia muutoksia. Nyt koen valtavaa kiitollisuutta siitä että SAAN vanheta olen terve
ja ymmärrän elämän arvon ihan toisellalailla kuin nuorempana.
Vaikka olenkin kasvanut paljon olen ihmisenä vielä ihan raakile. On päiviä
jolloin en todellakaan osaa ottaa asioita niin valoisasti vastaan.
Kuten viime sunnuntaina kun en saanut ruohonleikkuria käyntiin. Muhun
iski sellainen raivo että teki mieli pilkkoa koko vekotin.
Tai eilen kun odotin molempia lapsiani joiden piti tulla iltapalalle ja kyläilemään.
Raahasin kassitolkulla evästä kun on monta syöjää...kumpikaan ei ilmestynyt
paikalle...toisen ystävä kaukaa tulikin käymään ja toinen oli kuulemma nukahtanut.
Kiehuin mielessäni ja mietin miten itsekkäitä hemmoteltuja yksilöitä olemmekaan kasvattaneet...
eikä tuo nyt enää ajateltuna ollut niin vakavaa. Mutta välillä tekee hyvää suuttua oikein kunnolla (: Ja kirota!

Leivon täällä suklaakakkua joka taatusti vie viimeisetkin vihat mennessään. Nimittäin illalla saan ihania
saunavieraita joiden kanssa on mukava parantaa maailmaa herkkuja syöden ja pihasaunan lempeistä
löylyistä nauttien. Laitan reseptin jakoon jos joku innostuu kokeilemaan (:




SUKLAABROWNIE

300g pähkinöitä esim. hassel-cashew tai saksanpähkinöitä tai manteleita.
250g tummaa suklaata (laitoin n.50g vaalempaa sekaan)
200g voita
2dl luomu-ruokosokeria
2 1/2 dl luomuvehnäjauhoja
1rkl vaniljasokeria
ripaus suolaa
4luomukananmunaa

Tryffelikuorrute
200g tummaa suklaata (laitoin hivenen vaaleaa sekaan)
1 1/2 dl luomuvispikermaa
1rkl hunajaa
25g huoneenlämpöistä voita

Voitele halkaisijaltaan n.24 cm. pyöreä irtopohjainen kakkuvuoka. Paahda pähkinöitä varovasti pannulla tai uunissa-
Jäähdytä ja hienonna karkeaksi rouheeksi. Sulata suklaa varovasti liedellä lisää voi ja sokeri joukkoon. Sekoita jauhot
vaniljasokeri ja suola keskenään ja lisää suklaa massaan. Lisää munat yksi kerrallaan ja sekoita niin että saat paksun
taikinan. Lisää myös pähkinät. Kaada taikina vuokaa ja kypsennä n. 18min 200 asteessa uunin alatasolla.
Kakun pitää jäädä hieman tahmeaksi. Jäähdytä kakku. Tee kuorrute kattilassa. Jos haluat saada hyvin tasaisen
tryffeliseoksen käytä monitoimikonetta tai sauvasekoitinta. Jäähdytä kuorrutetta mielellään yön yli. Irrota kakku vuoastaan
ja käännä se pohjapuoli ylöspäin leivinpaperille. Pehmennä kuorrutetta ihan hetki kattilassa liedellä ja ja levitä kakun päälle
ja reunoille. Säilytä viileässä.
Tällä lähtee ketutus ihan taatusti! Lisäksi se on terveellistä! Luomua... tummaa suklaata...pähkinöitä
hahaaa
Posted by Picasa

tiistaina

Löytöjä kirpputorilta...osa tuhat...

Vanhoja tyynyliinoja...on muuten hieman tuhdimmasta materiaalista kuin nykyajan
liinavaatteet, kestävät vuosikymmeniä...rakkaudella kirjaillut nimikirjaimet kertovat
siitä miten henkilökohtaisia ne aikanaan olivat. Entisaikaan ei varmasti tavaraa ollut niin paljon
mutta tuntuu että sillä oli ihan toisenlainen arvo. Käsityötä arvostettiin ja tehokkuus ei ollut
päivän sana.




Pullokokoelmaan uusi helmi. Vanhempi miesmyyjä intoutui muistelemaan entisiä
aikoja kun oli lapsi ja limukin oli ihan toista kuin tän päivän litkut...


Samalla ajatuksella voi "tuunailla" tämän päivän halpatavarasta
itselleen henkilökohtaisemman ja merkityksellisen. Euron kauppakassi...



Höystettynä omilla tilkuilla...tässä sisältökin saa positiivisemman
merkityksen...sinne saa laittaa vain iloista hyvän mielen ruokaa.
Pistää muuten oman ruokakulutuksen ihan uusiksi kun lähdet kauppaan
yhden ainoan kassin kanssa etkä osta sinne muuta kuin sen minkä syöt samana
päivänä tai sitä seuraavana. Kaikki on harkittua ja tuoretta eikä tarvitse heittää pilaantunutta
ruokaa pois. Lisäksi välttelet isoja marketteja joissa aikaa menee tuhottomasti
siihen että valikoimat ovat niin valtavia. Pienessä kaupassa asiointi sujuu huomattavasti
helpommin kun valikoimat ovat pienet. Kyläkaupat takaisin!



Yritän opetella ajattelemaan elämääni muutenkin ihan uudella tavalla. Ilman
turhia paineita tai tiukkoja aika-tauluja. Jossain vielä sisällä pieni ääni inisee että
hullu millä sä aiot elää... miten sä kuvittelet että kukaan tulee sun putiikkiin... sä voit menettää
kaiken. Luin lauseen kun on valmis menettämään kaiken on valmis saamaan kaiken.
Uskomatonta mutta mä olen valmis siihen, kaikki mitä voi menettää on maallista ja sitä saa
aina lisää. Ainoa mitä ei saa lisää on ne hetket jotka menetti elämällä niin kuin ei haluaisi.
Kysymykseen milloin avaan putiikkini vastaisin sitten kun se on valmis...ei sille voi määrittää
tiukkoja aika-käsitteitä hiljaa hyvä tulee.

Posted by Picasa