keskiviikkona







Maailmassa on paljon tietoa. Ehdottomuuksia jotka vaihtelevat sen mukaan kenen suusta ne sattuvat tulemaan ulos. Miten helppoa onkaan tuomita toisen tieto tai näkemys vääränä. Kyseenlaistaa toisen totuus. Onko olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tai tietä elää meistä kenellekkään, se on hyvä kysymys. Ravitsemus asia on yksi kuuma peruna. En taida tietää ihmistä jolla ei olisi mielipidettä tai näkemystä kyseisestä asiasta. Tunteet ja sanat sinkoilevat. On paljon helpompaa keskittyä siihen mitä joku toinen ihminen tekee väärin kuin hiljentyä tutkimaan omaa sisintään. Kuunnella kehoaan ja sen tuomia viestejä. Kehomme on niin viisas että se kyllä kertoo mitä se kaipaa jos osaamme täydestä sydämestä kuunnella ja ottaa vastaan. En usko että kovin monen keho oikeasti pyytää syömään liikaa tai epäterveellisesti. Sen tekee mieli. Mikä merkitys onkaan myös sillä miten syö. Onko täysin läsnä ja tietoisesti ymmärtää kaiken mitä suuhunsa laittaa.  Entä mikä merkitys on sillä  että valmistaa syömänsä ruoan rakkaudella. Nauttii se hitaasti ihmisten kanssa josta pitää. Allekirjoittaneen  viime viikonlopun aamupuuro maistui erityisen herkulliselta näin hurmaavassa seurassa. Mikä taito lapsella onkaan olla läsnä juuri siinä hetkessä. Millainen haaste onkaan saada pienillä käsillä ruoka oikeaan osoitteeseen ja havaita että sai puuron seassa myös suuhunsa mustikan. Silmät loistavat ja suusta kuuluu onnellinen huokaus...tikka...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti