sunnuntaina





Otin palan vanhaa pöytäliinaa, ystävän hylkäämän huivin...pitsiä ja ompelin...herkän ja omituisen prinsessamekon...en tiedä kenelle tai miksi mutta katsellessani sitä mietin että se on kuin elämä itse...kaunis...herkkä...pehmeä...yllättävä...kangas on niin hauras että pukiessani sitä päälle saumat repeävät. Ajatus joka alunperin oli ei todellisuudessa olekaan niin toimiva, unelmamekko joka ei ollutkaan niin käytännöllinen. Samaa kaavaa noudattaa elämäni, hapuilen moneen suuntaan. Etsin polkuani ja elämäntehtävääni, ryntäilen kaiken perässä kun en osaa kuunnella itseäni ja sisäistä ääntäni. Tartun muiden tuomiin ajtuksiin ja unelmiin kun en tunnista omiani. Tarve olla jotain muuta kuin on, on niin suuri että hukkaan kipinän itsestäni...kunnes tulee vastaan oma vahvuus ja tunne siitä että olen koko ajan ollut oikealla suunnalla kun olen hapuillut ja etsinyt mutten ole lähtenyt toteuttamaan mitään kun ei tunnu oikealta ja hyvältä. Ideat ja ajatukset ompelusta, sisustuksesta, käsillä tekemisestä ovat pientä sen roihun rinnalla mitä tunnen  sisäisessä kutsussani auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Niinpä lähden seuraamaan kutsua ja aloitan koulutuksen intuitiivisestä energiahoitamisesta. Että tiedoksi kaikille niille jotka ovat huolissaan että olenko hurahtanut hippi vastaan: KYLLÄ! Ja tää on vasta alkua....

7 kommenttia:

  1. Sä olet rohkea nainen, kun uskallat ottaa näitä askelia. Olet rakas! <3

    VastaaPoista
  2. Siispä toivottelen vain oikein antoisaa hurahtelemista :D

    VastaaPoista
  3. Aika useinhan sitä helposti tulee tallatuksi sitä polkua, jonka joku toinen osoitti tai sinun odotetaan muuten sitä polkua kulkevan.

    Välillä harmittelee, että miksi ei aiemmin ymmärtänyt mikä on se oma juttu eikä ollut voimia toimia, kuten olisi ollut itselle parasta.

    Mutta jotenkin kuitenkin uskon, että tämä on se polku joka piti kulkea. Minä en varmaan olisi minä, ilman siltä oikealta omlta polultani harhautumista.

    Sari R-E

    VastaaPoista
  4. Vaikka hapuilesitkin niin polkusi saa jo ääriviivoja, olet onnellinen ja tasapainossa ( :=) ) itsesi kanssa... Ja jos jossain mekossa saumat eivät repeä; tulen sovittamaan :)

    Ja olet olemassa :) Kiitos siitä!

    R

    VastaaPoista
  5. Ei etsijän osa mikään huono ole, joskus voi löytääkin :).

    VastaaPoista
  6. Pepi kiitos vaan (;
    Sari viisaita sanoja sulta kuten aina! (:
    Riitta mussukka! Olet ihana!
    Saraheinä niinpä!

    VastaaPoista