perjantaina

Kapinointia "tätiyttä" vastaan osa...aika mones...

Mä oon koko ikäni koittanut näyttää vanhemmalta kuin olen. Oon aina kärsinyt siitä että mua luullaan huomattavasti nuoremmaksi kuin oon. Pahinta ehkä on ollut ne kerrat kun mua on luultu mieheni tyttäreksi...en tiedä kylläkään kummalle meistä, mulle vai miehelle...kyllä on nolostunut kysyjäkin joka kyseisen erheen teki, kuultuaan että ei kyllä se on mun vaimo.
Päätin tässä joku aika sitten että mä alan pukeutua niin kuin aikuisen kuuluu, en kylläkään tiedä miksi? Musta ei saa klassisen tyylikästä vaikka kierittäis missä merkkivaatteissa ja hillityissä väreissä. Oon taas antanut periksi ja näytän kuteissani varmaan 15-vuotiaalta, jos naama on piilossa (; onko muka olemassa joku ohjekirja joka määrittää miten pitää käyttäytyä missäkin iässä? Kampaajana kuulen usein naisilta että mä haluaisin tehdä sitä tai tätä ulkonäölleni mutta kun tän ikäinen ei enää voi? Miten niin ei? Kuka estää paitsi sinä itse. Marssin eilen kenkäkauppaan katsomaan jotain kevät tossuja itselleni...mulla oli päällä mun ompelema keltainen pilkkumekko ja liilaa...on muuten räpsäkkä yhdistelmä...ja kattokaa mitkä kaunokaiset mä löysin! Hinta vain 15€...eivät kuulemma olleet käyneet kaupaksi värinsä takia. Istuu täydellisesti mun mekkoon!!!


Muutenkin mä kapinoin "aikuisuutta" vastaan jos se tarkoittaa tiukkapipoisuutta tai elämänilon kadottamista. Taidan olla sellainen syntymähullu syntymähumalassa, oon monta kertaa miettinyt mistä se oikein kumpuaa ja tajusin että kyllä se on meillä suvussa. Muistelin tänään vaariani joka nukkui pois toissa jouluna 90-vuotiaana. Vaari muunmuuassa järkytti sukulaisia menemällä 86-vuotiaana naimisiin ja väänsi papille vitsiä vihkimisen jälkeen vihkiraamatun saatuaan että mille sivulle voi kirjoittaa tulevien lapsien nimet...meidän vaarista ei todellakaan tiennyt mitä seuraavaksi keksii. Oon päättänyt elää elämäni juuri tuollaisella asenteella, pistää vielä ranttaliksi vanhoillakin päivillä jos siltä tuntuu. Mun yksi toteuttamaton haave on ollut aina oma moottoripyörä...kevät käynnistää kuumeen tehokkaasti. En tiedä toteutanko vielä haaveen mutta mä teen nyt jo mielikuvitusajeluja ja kuvittelen miten hurautan prätkälläni näyttävästi esim. huoltsikan pihaan...piha täynnä väkeä  minä ja makea custom-pyörä...sitten PAM! Mä oon niin sählä että oon ihan varma että kaataisin pyörän kun se olisi liian painava tälläiselle hentoiselle tyttöselle ja mä olisin nolona että apua! voisiko joku tulla nostamaan tän...eli voi olla viisaampi että ajan vain unelmissani (: 

loppuun vielä kuva teinityylistäni tänään...kaikki pitää olla sävy sävyyn...


10 kommenttia:

  1. Ei ole!
    ohjekirjaa, meinaan...

    ANNA PALAA!!! ☺
    Tää elämä ei ole niin kamalan vakava juttu kuin moni luulee -mullakin kesti kauan oppia se ☺

    Hauskaa, hulvattoman hauskaa WaPpUA ♥

    VastaaPoista
  2. Oot NIIN ihana, Maria :) Minä oon oma tylsä itseni, mitä pukeutumiseen tulee, suustani sitten päästelen vastapainoksi mitä sattuu! Oon ajatellut, että mulla on varaa siihen ;)

    VastaaPoista
  3. Ikä on numeroita ja ihminen on juuri niin nuori miksi itsensä tuntee...siis anna mennä!!!

    VastaaPoista
  4. Pepi, susta huokuu sama hulluus (; hauskaa vappua!
    Rilla et oo yhtään tylsä vaan arvokas ja ihana just sellaisen kuin olet, jokainen tyylillään (:
    Irmastiin! Kyllä näin mäkin oon aatellut (:

    VastaaPoista
  5. Nähtävästi elämme muutosten aikaa, sun blogin ulkoasukin on taas muuttunut! :)

    VastaaPoista
  6. Sanna...ties mihin nää rohkeat muutokset vievätkään..

    VastaaPoista
  7. Ihana maria, ihanine juttuineen kerta kerran jälkeen saa aina ajattelemaan asioita. Oot sä sitte hyvä, ihan oikeesti. Mä muistan myös itse kun tosta pikkukuvasta joskus vain sun kuvan näin ja joskus aloit kirjoittaa jälkikasvustas jotain, en muista enää mikä postaus. Piti lukea kahteen kertaan että puhuitko nyt omasta pesueestas oikeesti kun näytät niin nuorelta toss akuvassa etten voinut ekalta istumalta uskoa että sulla on jo aikuista jälkipolvea ; D Mutta juu, itellä on hauskaa toi kun kertoo montako lasta on itsellä niin seuraavaksi ihmiset alkaa kysyä, nin minkä ikänen sä olitkaan???? Olin tässä yhellä kurssilla ja piti kertoa jossain vaiheessa itsestään jotain, kerroin neljästä lapsestani. Tuli hiljaista, ihmiset vaan vaivihkaa yritti kääntyä katsomaan, että hei oliko se se tyttö joka niin sanoi ; DDDD

    VastaaPoista
  8. JEE! Mä oon niin onnellinen jos saan jotain liikahtamaan ihmisissä. Juu saan kyllä yleensä aika järkyttyneitä reaktioita aikaiseksi kun kerron minkä ikäisiä lapsia mulla on (:

    VastaaPoista
  9. Magi, sä olet ihana! Sun juttuja on ihana lukea. T.Yks entinen opiskelija HIUT 07:lta

    VastaaPoista
  10. Mitä kuka yks entinen opiskelija!!!! Uteliaisuus heräsi ? (:

    VastaaPoista