Ja niin on viimeinenkin lintu lentänyt pesästä...eilen oli muutto. Ihanaa ja haikeaa yhtä aikaa. On se loppujen lopuksi lyhyt aika kun lapset ovat meillä lainassa, mä oon ainakin ajatellut että kavatustyö on "onnistunut" kun lapset eivät enää tarvitse vanhempiaan juurikaan ja että itsellä ei ole tarve soitella koko ajan tai tuppautua lapsen luo kylään. Silloin ollaan sopivasti irrottauduttu toisistaan, sillä lapsia ei todellakaan kasvateta itselleen vaan elämää varten (: tulipa totista mietiskelyä... kevennykseksi voin kertoa yhden mielenkiintoisen tapahtuman Pietarin viikonlopusta...Oltiin syömässä hienossa ravintolassa ja tarjoilija kyseli seurueeltamme juomatoivomuksia...muut tilaili hienoja viinejä tai olutta ja minä "vain" vettä...tarjoilija kysyi tuleeko kuplallista vai kuplatonta vettä...ja jotain mistä en saanut mitään selvää joten levittelin käsiäni tyyliin ihan sama...jolloin tarjoilija näytti aika hämmästyneeltä ja kysyi iso vai pieni pullo ja minä vastasin että iso (tottakai) Tai samantien kaksi kun muutkin halusivat vettä. Tarjoilija toi komeannäköiset pullot pöytään ja sihautti sinetit näyttävästi auki, ajattelin mielessäni että onpa vesikin tyylikkäissä pulloissa täällä? Joku seurueestamme kysyi että tilasitsä vossin vettä ja minä huulipyöreänä ihmettelemään että mitä se on? Että tulipahan juotua hyvän hintaista vettä josta tämä mummolanjuntti ei ollut koskaan kuullutkaan...