maanantaina











Maailma tarvitsee rakkautta, hellää sipaisua taikasauvalla. Kimalletta, taikapölyä, sadunhohtoa.
Niinpä mä aloin ompelemaan siipiä, kaikille jotka liitelevät unelmissaan. Pienille seikkailijoille ja isoille. Vanhoista pitsiliinoista, kaulahuiveista. Kaikesta vanhasta. Mä ainakin tarvitsen monet siivet, arkeen ja juhlaan. Uskon siihen että unelmani kantavat. Siihen että maailma on kaunis ja hyvä paikka kasvattaa näitä pieniä. My ja Ellen. Jotka näissä kuvissa tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Rakkaus syttyi välittömästi. Hengenheimolaiset tunnistivat toisensa. Yhtäkkiä Ellen sanoo äidilleen KAKKA. Äiti ehdottaa että mennään pesemään johon Ellen EI! Maria pesee. Minä joka myös tapasin Ellenin ensimmäisen kerran nielaisin kerran ja tajusin saaneeni uuden ystävän. Lapsen luottamuksen, arvokaimman kaikista.

2 kommenttia:

  1. Kaunista <3 Suloisia lapsia. Ihana tuo hattu!!

    VastaaPoista
  2. Taskuliini <3 eikö ole lapset ja hattu. Ihan mielettömän ihania :)

    VastaaPoista