maanantaina


Herää todellisuuteen, lakkaa uneksimasta ei elämä ole kuin satua kuulet ympäriltäsi lakkaamatta. Käperryt yhä enemmän yksin sisällesi ja elät satumaailmassa salaa hiljaa itseksesi. Yrität ajatella kuin muut olla kuin muut ja elää kuin muut. Muiden mielestä sinun tehtäväsi on herätä todellisuuteen, mutta mitäs jos kyse onkin siitä että muiden tehtävä on herätä satuun. Ymmärtää että kaikki muu ympärillä on valhetta, katala juoni jonka avulla meidät tehdään onnettomiksi.
 Painajainen joka on jatkunut läpi ihmiskunnan jossa meille on uskoteltu ettemme voi olla onnellisia ja vapaita kuin lapset ymmärtää että kaikki on mahdollista kunhan vain heräämme muistamaan keitä me olemme. Heräsin "henkisestä" unestani ja aloin uskomaan satuhin...siihen etten olekaan mikään tavallinen tyttö vaan prinsessa joka on laitettu pitkään uneen odottamaan prinssiään sitä yhtä ainoaa oikeaa joka suudelmallaan herättää sadun henkiin. Sadun jossa kaikki on mahdollista...jossa prinsessa saa prinssin ja puoli valtakuntaa (tämä on nyky-ajan tasa arvoa...) prinssi on viisas upea olento joka ei halua omistaa tai hallita prinsessaansa vaan elää tämän kanssa saman-arvoisena, elämä yhdessä on suuri seikkailu ja muutkin ympärillä alkavat herätä ja uskoa satuihin.
 Heräävät muistamaan etteivät olekaan keitä tahansa vaan löytävät sisäisen tuhkimon, lumikin, prinsessan, prinssin....todellisuus onkin mielikuvituksen luoma kirous joka on helposti purettavissa uudella suuntauksella. Ihmiset näkevät maailman uusin silmin ja alkavat luomaan omaan satuaan, käsikirjoittamaan omaa elämäänsä...kuten minä...kirjoitan satuuni onnellisen lopun jossa prinssi ja prinsessa ovat valmiita suudelmaansa.
 Jostain syystä nykyaikaisessa sadussa olisi kovin itsekästä kirjoittaa yksin onnellinen loppu, olisi paljon upeampaa jos kaksi ihmistä joita se koskee kirjoittaisivat sen yhdessä..ikäänkuin maalaisivat yhteisen taulun jossa kaikki unelmat käyvät toteen ja kaikki on mahdollista...kun vain uskoo

7 kommenttia:

  1. Kaikki on mahdollista, kun vain uskoo. :)

    VastaaPoista
  2. Mä luen tät sun blogiasi ja tankkaan itseeni rohkeutta muuttaa omaa elämääni. Olen niin nähnyt ja kokeknut tän nykyisen työni alan (eli sosiaali-ja opetusala), että en vaan jaksa enää innostua tästä. Monien uusien alkujen (= uusi työpaikka, sama ala) jälkeen voin vaan todeta, että tää ei enää toimi...haluan jotain muuta, MUTTA MITÄ? Tammikuussa alkaisi hieroja-koulutus, mutta onhan sekin sosiaalisuutta vaativaa...ja mä olen väsynyt sosiaalisuuteen. Mikähän oli työ, jossa voisin olla itsekseni ilman työkavereita ja asiakkaita?

    VastaaPoista
  3. Muuttolintun :) KYLLÄ
    Anonyymi ehdottaisin taivaanrannan maalaria...siinä kaikki on mahdollista toisaalta myös joulupukki olis hyvä...loistavat työsuhde-edut on pitkät lomat saat tehdä ihmisiä onnellisiksi ja iloiseksi ja toteuttaa toiveita...vain mielikuvitus on rajana ;)

    VastaaPoista
  4. kiitos ja näkemiin.

    VastaaPoista
  5. Hei leikkiä leikkiä...ei oteta asioita niin vakavasti sitähän me täällä opetellaan...:) Kannustan kaikkia löytämään hassuttelevan lapsen sisältään ja valitsevan asioita sillä sydämellä :)

    VastaaPoista