tiistaina


Eilen vietettettiin prinsessan kastepäivää. Kaunis nimi ja kaunis vauva...oikea sydänten murskaaja eikä vain mummin vaan monen muunkin...olen kovasti pohtinut tämän blogin kohtaloa. Silloin kun itse pohtii elämän suuria kysymyksiä ja arvoja on vaikea kirjoittaa hauskoista kepeistä asioista. Tai kertoilla tekemistään kauniista asioista kun niitä ei nyt niin kovasti ole...mun elämäni suurin oppiläksy ja irtipäästäminen on nimittäin oppia olemaan tekemättä mitään. Kun on perustanut koko elämänsä sille kuinka paljon on saanut aikaiseksi on mahtavaa löytää itsestään nautiskeleva laiskuri joka ei välttämättä halua tehdä yhtään mitään, kokea itsensä hyväksi ja tarpeelliseksi sellaisena kuin on, ei vain sen kautta kunka paljon on raatanut asioiden eteen. Hiljaisuudessa asiat näyttävät hyvin erilaisilta ja tuntuvat...elämän yksinkertaiset perusasiat tuottavat suurta nautintoa. Elää hetkessä päivä kerrallaan se on mun motto nykyään ;) Elän nyt vaihetta mä en oo koskaan...ja sitten toteutan sen mitä en ole koskaan tehnyt...olen tähän mennessä kokenut aikamoisia seikkailuja...lähtenyt ihmisen kanssa jota en tuntenut juhannusfestareille...tavannut mitä mielenkiintoisempia uusia ihmisiä. Avartanut maailman katsomustani ja opetellut katsomaan kaikkia ihmisiä rakkaudella. Antamaan anteeksi muille ja itselleni...jännä vaan että on paljon helpompaa antaa muille anteeksi, itselleen on paljon ankarampi. Odotan innolla mitä jännää tulevaisuus tuo tullessaan...haaveilen työstä lasten ja nuorten kanssa, jollain tavalla jossain. Ehkä vapaa-ehtoistyössä ulkomailla tai jotain. Kokemusten reppua on ihan mahtavaa täyttää se ei vaadi kovin kummallisia juttuja, pienetkin uudet asiat tuovat aina tullessaan suuria oivalluksia. Elämä on todellakin ihmisen parasta aikaa!

7 kommenttia:

  1. Niinhän se menee, että aikans kutakin!
    Olkoon se sitten blogi tai mikä tahansa osa-alue elämässä :)
    Ja kyllä nuo kauniit, pienet prinsessat varsinkin on niitä tekijöitä, jotka pistävät monta asiaa uuteen järjestykseen :D

    Nauti elämästäsi mitä ikinä sitten teetkin -ja missä sitten teetkin :)

    Suloinen pikkuprinsessa!!

    VastaaPoista
  2. Pepi uskollinen ihana kommentoija :)Niinpä näin näyttää käyvän...t.nim. lähen just pyöräilemään ja halimaan pikku-neitiä kun tuli ikävä ;)

    VastaaPoista
  3. Onpa suloinen pieniprinsessa.♥
    En olekkaan aikoihin vieraillut muiden blogeissa.
    Elämä on taas pieniä kapuloita asettanut rattaisiini, -kaksi kertaa pienen ajan sisällä olen kaatunut ja katkaissut käsivarteni...
    Sinulla täällä syviä mietteitä, -ymmärrän hyvin.
    Minulla elämä on muuttunut pakon sanelemana, -ja opettelua se vaatii ja miettii monien asioiden ja tapahtumien tarkoitusta...
    Olen aina ollut arka ja kotona viihtyvä, nyt olen joutunut/saanut olla kaikessa rauhassa itsekseni eikä ole ollut pakko jaksaa, -se käy minulle.

    Ihania hetkiä elämääsi toivon, -pikku-neidin kanssa niitä varmasti saat paljon!♥

    VastaaPoista
  4. Heippa Titti! Voi sua lähetän parantavia voimauttavia ajatuksia sinnepäin <3. Pikkuprinsessa keikautti mummin elämän ihan uuteen uskoon...että voi sydän mennä mykkyrälle :)

    VastaaPoista
  5. Ihan kuin minun kirjoittama tuo tekstisi! Miten vaikeaa onkaan olla tekemättä mitään ja hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on. Sitä opiskellaan täälläkin joka päivä. Eletään siis hetkessä päivä kerrallaan ja nautitaan ihanista pikku-prinsessoista. Minullakin sellainen ihana, suloinen ja niin rakas ensimmäinen lapsenlapsi.

    VastaaPoista
  6. Hei mummo :) on tää jännittävää tää elämä... ensin opetetaan että kaikki tulee tuskalla ja hiellä ja sitten pitää opetella päästämään irti turhasta tekemisesta ;) aika metkaa! Mummous on ihan parasta <3

    VastaaPoista
  7. Suloinen nimi Suloisella Prinsessalla <3

    VastaaPoista