Sydämen polku

Täällä taas....

Enhän mä malta olla pois, perustelin itselleni että miksi sitä kieltää itseltään
jotain mistä tulee hyvä mieli...isäntäkin on ovelasti palannut television ääreen joten
eiköhän anneta molemmille armoa (: Täällä tää rauhallinen seesteinen emäntä on touhunnut kaikkea kivaa
mm. ostanut valkoisen sohvanpäällisen joka on todella käytännöllinen talossa jossa isäntä likaisissa
duunivaatteissaan röhnöttää sohvalla. Samoin kissa ja välillä tytön koiranpentukin...noh huomasin jo ekan päivän
jälkeen että tässähän näkyy ihan kaikki ja aloin metsästää peittoja suojaksi...vierailu sisustusliikkeessä ja
nopea päätelmä siitä että haluamani peitot tulee ihan helvatan kalliiksi sai pihin sisustajan ostamaan
eurokankaasta matskut ja ompelemaan peitot itse. Neljä peittoa tuli maksamaan vähemmän
kuin yksi valmis että kyllä itse tekeminen kannattaa....

Paikallisesta uusiokeskuksesta löysin mahtavia vanhoja ikkunoita...Ne on selvästi tajunneet siellä
että toi hullu tykkää kaikesta romusta ja pyytävät nykyään multa enemmän hintaa kuin aluksi.
Olin niin ylpeä itsestäni kun olin tiukka kauppa-nainen enkä suostunut maksamaan mielestäni
liian kovaa hintaa vaan tingin hinnan siihen mikä oli mun ajatus noiden ikkunoiden arvosta.
Uusiokeskuksen setäkin sanoi että oot sä kova kaupantekijä ja mä pitenin varmaan viisi senttiä..

On myös pakko riemuita siitä että ensi maanantaina tämä täti lähtee esikoistyttärensä kanssa
viikoksi Ranskaan paikkaan nimeltä Annecy!!!! ELÄMÄ ON IHAN MIELETÖN SEIKKAILU!
Etenkin jos reissuun lähtee tsup tosta noin vaan ja ilman ylimääräistä rahaa...noh kaikella on taipumus
järjestyä...jotenkin