keskiviikkona



Vietin eilen ihanan vapaa-päivän kävin kirjastossa ja kahvilla kahvilassa
jota pitää yksi tuttu yrittäjä. Tuli siinä sitten päivitettyä kuulumisia ja vaihdettua
kokemuksia yrittäjyydestä. Kuuntelin korva tarkkana kun vastapuoli kertoi miten kiirettä on
ja kuinka paljon töitä saa yrittäjänä tehdä ja kantaa maksuja yhteiskunnalle...mä tunsin ehkä hetken noloutta
siitä että mulla on aikaa kuljeskella kaikessa rauhassa tekemättä mitään. Menin leipineni ja
kahveineni istumaan ja kaivoin kassista kirjan jonka on kirjoittanut jenkki-nainen joka on buddhalainen
nunna...kirjan nimi on kaiken kaaoksen keskellä...melkein hymyilytti mikä sattuma.
Kun itse on oivaltanut että maailman menoa ei voi pysäyttää mutta omaa menoa voi, valtaa sisimmän kummallinen
tunne...ihan kuin aikaa löytyisi lisää kun ei enää kiirehdi niin kauheasti. Olisi mullakin vapaa-päivänä sata
asiaa mitä pitäis/voisi tehdä kuten kotitöitä mutta kun ei tee aikaa on kummallisesti kaikkeen muuhun.
Muutos lähtee meistä jokaisesta itsestään haluatko että elämä ajaa ohitse vai keskitytkö hetkeen ja nautit
elämästä ihan toisella tavalla. Yksi viisas sanalasku sanoo että jos hukkaat miljoonan sinulla
on mahdollisuus saada se takaisin mutta jos hukkaat sekunnin se on mennyttä. Kun keskittyy asioihin yksi kerrallaan
ilman että on jo ryntäämässä seuraavaan hetkeen tuntuu kuin oikeasti saisi vuorokauteen lisää tunteja...
Posted by Picasa

6 kommenttia:

  1. Minult yks työkaveri kysyi kuinka saan niin paljon aikaiseksi...sanoin, että teen sen, mitä olen tekemässä enkä tohella sataa muuta asiaa samanaikaisesti -silloin saa jotain tehtyäkin!
    Toki, jos odottaa maalin kuivumista, on hyvää aikaa tehdä muutakin kuin odottaa sitä kuivumista ☺
    Se sata asiaa samaan aikaan on just sitä pahinta lajia aikasyöppöä -mutta kyllä mä siltikin huolisin lisätunteja vuorokauteen!

    Kiva lueskella sun ajatuksia, itse koitan omat juttuni pitää ihan pintaraapaisuna, muuten mun juttu ei lopu koskaan ☺☺

    VastaaPoista
  2. Huomaan, että itessäni on nuo kaksi puolta toisaalta osaan kyllä istua alas lukea kirjaa, katsella leffoja ja nauttia vaan siitä, ettei tarvitse tehdä mitään. Ei nuo pyykit tuolta karkaa ja maailma ei kaadu siihen että just tänään tiskipöydälle kasvaa vuori vaan sen takia, etten just nyt jaksa.
    Sitten taas toisaalta, kun aloitan tekemisen niin osaan olla tehokas ja tehdä sen sata asiaa yhtä aikaa. Sekin on taitolaji, vaatii harjaantumista.
    Minä harjoittelin sitä yli kymmenen vuotta töissä, kun oli pakko.
    Toisaalta olen vasta viime vuosina opetellut keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, vaikka kiinnostus välillä tuntuisi loppuvan, niin kesken ei jätetä... =D

    VastaaPoista
  3. Ihana lahja osata "vain" olla.
    Itsekkin olen opettelemalla opetellut tuota taitoa..:)

    VastaaPoista
  4. aika hauska seurata paljon olet muuttunut sanotaan jos katotaan 6 vuotta taaksepäin:) Vapaa päivä maci ei istunut paikallaan:D
    Välillä miettii et ootko sama ihminen kenelle joskus tulin töihin:)? Muut niin se aika rientää ja kaikki ihmiset muuttuu...myös ehkä minä..
    Sit kun alat niin rauhalliseksi ettet koskaan enään biletä niin olet mulle luvannut et sit saan tulla repimään hihasta;D

    VastaaPoista
  5. Pepi eli sä vaan yksinkeraisesti olet tehokas (: juu ja maalin kuivumisen aikana ehtii vaikka maalata monta uutta juttua (:
    Koo kyllä mussakin on kaksi puolta välillä oon ihan superaikaansaava se on suuri mullistus että oon oppinut että aina ei tarvitse saada aikaiseksi...(:
    Irmastiina se on muuten taito jota oikeasti täytyy opetella.
    Suvi niin oon välillä itseäkin pelottaa oma muutos vaikka sisäinen olotila onkin paljon parempi kuin ikinä, nyt on alkanut tulla hetki että saat repiä...(: hahaa

    VastaaPoista
  6. Hyvä Maria...niin sitä pitää.

    VastaaPoista