Sydämen polku

On muuten aikamoisen pysähdytttävä  lause: Elämän salaisuus ei ole saada kaikki mitä haluat vaan haluta sitä mitä sinulla jo on...kuinka usein ajattelee että kunhan saa tuon ja tän niin sitten olen onnellinen, oli kyse isommasta autosta, talosta, huonekalusta, uudesta vaatteesta... Tai odotuksesta että kunhan tästä elämänvaiheesta selvitään niin sitten alan nauttia elämästä tai että elämä pitäis olla koko ajan kuin olisi huvipuistossa yhtä tapahtumarikasta ja jännittävää. Samalla kun kiirehdimme kaikkien näiden asioiden parissa elämä lipuu ohi kuin varkain , yhtäkkiä huomaa että elämähän oli parasta just sillä hetkellä jolloin ajatukset oli jo tulevassa. Kun osaisi elää just siinä hetkessä nauttia ihan yksinkertaisista perusasioista ja tehdä sitä asiaa mitä parhaillaan tekee nauttien siitä. Pelkästään omaa asennettaan ja ajattelutapaansa muuttamalla pystyy tekemään asioista erilaisia. Ajatelkaapa esimerkiksi kaupassakäyntiä joka tuntuu välillä sairaan tympeältä ja rankalta. Ei tarvitse kuin tehdä mielikuvaharjoitus a'la mummolan hörhö ja kuvitella itsensä tilanteeseen jolloin on jo kuollut eikä tarvitse käydä kaupassa enää ikinä...johan tuntuu jännittävältä olla elossa ja saada mennä kauppaan ihmettelemään mitä kaikkea siellä myydään. Tää toimii niin monessa jopa työnteko alkaa tuntua mukavammalta kun käyttää siihenkin samaa mielikuvaharjoitusta. Tai puoliso jota välillä katselee ärsyyntyneenä ja miettii että miten mä ikinä haksahdin noin urpoon tyyppiin, kuvittele hetki jolloin sinua tai häntä ei enää ole... Lakkaa nopesti häiritsemästä ihan pikku jutut toisessa. Sitäpaitsi koskaan ei pidä menettää uskoaan ja toivoaan...

mulla oli jo vähän lannistettu olo kun mun kaikki projektit menee pieleen... Mutta nyt mä hihkun onnesta kun tutkin istutuksiani NÄÄTTEKÖ? Jos ihan tarkkaan katsoo yksi varmaan kymmenestä purkkiin istuttamastani siemenestä on hengissä JIPPIII! Vielä musta suuri puutarhuri tulee...