sunnuntaina








Joskus koko elämä saattaa mennä ihan uusiksi. Pieni puro muuttua valtamereksi joka vyöryy ja muuttaa kaiken mennessään. Kuten tämä hurmaava uutuus lehti jonka raahasin kaupasta kotiini. Ensin selailen sitä ihaillen, huokaillen kauniille lapsikuville. Seuraavaksi peto minussa ottaa vallan. Huomaan että käteeni on ilmestyneet sakset ja liimapuikko leikkaan kuvia irti ja liimailen niitä taulupohjaan.

Sitten havaitsen ettei sisustus sovi enää tauluun ja muokkaan sen uusiksi. Peittoja tyynyjä, kynttilöitä. Käytän puuhaan useita päiviä sommitellessani kokonaisuutta.  Etsin täydellisiä kuoseja pitkin ja poikin. Joku ei vaan mätsää vaikka kuinka siirtelen tyynyjä ja muutan kokonaisuutta.
 Myn vierailu saa palaset loksahtamaan kohdilleen. Tarvitsin sohvalleni jonkun rakkaan iloisen henkilön. Jonkun joka saa kotini tuntumaan kodilta, niin ja sopii sisustukseen. Jonkun joka saa minut nauramaan kaikelle ja sotkee täydellisen järjestykseni. Jonkun joka painaa puuroisen naaman kiinni naamaani ja näyttää minulle mikä elämässä on tärkeintä.

Elämässä voi saavuttaa vaikka kuinka paljon ulkoista menestystä, materiaa. Opiskella tutkintoja ja luulla itseään viisaaksi. Väitän että vain se joka osaa nähdä maailman lapsen silmin,  uskaltaa rikkoa ja rajoja ja rakastaa, ymmärtää elämän salaisuuden.


5 kommenttia:

  1. Ugh, olet puhunut...ja taas niin totta kuin kirkonrotta. Hyvää marraskuun alkua sinulle!

    VastaaPoista
  2. Jonna NIIN <3

    Anonyymi ihanaa marraskuuta ja kaikki mahdollinen aurinko sulle :)

    Lady <3

    VastaaPoista
  3. Löysin blogisi. Ihastuin heti.
    En usko sattumaan ja juuri nyt kun tätä tarvitsin niin löysin, sillä olen hukassa. Etsin kunnes löydän- itseni.

    VastaaPoista