Mietitkö koskaan millaista olisi elää maailmassa jossa kaikki perustuisi iloon ja rakkauteen. Maailmassa jossa jokainen ottaisi vastuun omasta itsestään. Ei surisi muiden huolia, ei tuomitsisi toisen valitsemaa polkua
vaan keskittyisi omaan sisäiseen oloonsa ja ymmärtäisi että kaikki ulkopuolellasi on vain heijastusta sisäisestä maailmastamme.
En mäkään ole aina pelkkää päivänpaistetta tai aurinkoa, joskus mieli on musta peikko ja pelottelee hirveillä uhkakuvilla. Entä jos sua on huijattu luulemaan että kaikki perustuu rakkauteen. Entä jos kukaan ei rakastakkaan sua kun olet niin outo. Entä jos maailma onkin ihan paska paikka. Entä jos mielikuvitus on ihan turha ja petyt ankarasti. Hetken mä istun ja kierin itsesäälin syövereissä jonne on niin helppo eksyä. Sitten mä sanon itselleni tiukasti nyt riittää LOPETA! Ja koska mä olen kouluttanut itse itseni mä lopetan heti. Tiedän että rangaistukset ovat ankaria jos en tottele. Mun pomo on niin armoton.
Se saattaa vielä muuttaa mut normaaliksi ja tuhota mun mielikuvituksen jos alan liian vakavaksi ja sitä mä en kestäis...se olis mun kuolemantuomio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti