Sydämen polku

Kämppiselämää osa 1....

Täällä kaksi maailmanparantajaa seikkailee yhdessä. Sovimme  pelisäännöt yhteiseloomme...se meni jotenkin näin...päätimme että kehumme jokaikinen päivä toinen toisiamme, kerromme toisillemme positiivisia asioita toinen toisistamme ja viljelemme vain hyvää.
Kuten eilen...kehuminen sai mahtavat mittasuhteet. Olenko tänään muistanut kertoa miten valloittava ihana ja kaunis olet? Sun äly häikäisee niin että joutuu kohta suojaamaan korvat....
tälläisessä seurassa villitsimme toisemme ihan täysin, kuljimme kaupungilla tekemässä mitä ihmeellisempiä asioita. Jouduimme jonottamaan tunnin pankissa ja hyödynsimme ajan meditoimalla ja lähettämällä rakkautta kaikille pankissa oleville.

Olimme "viidakkobrunssilla" otimme kaheleita kuvia ja nauroimme niin että posket ovat vieläkin kipeät. Teimme uusia sanoituksia tuttuihin lauluihin...kuten muuramuurahainen. Muunsimme laulun muotoon miten paljon muurahaista vituttaa raahata kortta yksi kerrallaan kun keko valmistuu niin hitaasti? Saa nähdä minkä ratkaisun keksimme tähän ongelmaan? Ehkä muurahainen oppii ettei tee enää mitään mikä on tylsää vaan alkaa nauttia elämästä, heh? Välillä takaraivossa jyskyttää että saako elämä olla näin hauskaa ja helppoa ja voiko aikuinen ihminen käyttäytyä täysin vallattomasti, olla rakkaushumalassa aamusta iltaan ilman alkoholia?

Viisas sydämeni joka opastaa minua tällä retkellä käskee mieleni, tuon tylsimyksen olla hiljaa ja antaa valon ja rakkauden näyttää suuntaa.
Kohti jotain suurta ja ihanaa, parempaa mailmaa :)