keskiviikkona



Vietin muutaman päivän ihan mahtavassa seurassa, nuoren viisaan miehen jonka kypsyys ja elämänkatsomus häikäisevät! Olemme kuin kauan sitten toisensa kadottaneet sisko ja veli jotka vain jatkavat siitä mihin joskus jäivät. Villitsemme toistemme sisäiset lapset, nauramme laulamme käyttäydymme kuin vallattomat pikkulapset...kehittelemme hauskoja teemoja yhdessä niin tylsään maailmaan. Teemme intuitiivisiä lauluja kaikesta ympärillä...kokkaamme myös maailman parasta pizzaa...
Pohja tehdään itse jauhetuista ruisjauhoista vedestä ja ruususuolasta.


Tomaattikastike jossa on tuoretta tomaattia, luomutomaattipyrettä, punasipulia, intiaanisokeria, suolaa, tuoretta pinaattia ja vuohenjuustoa...
Saan samalla koulutusta näin teroitat tylsän veitsen kahvikupin pohjaan...vanhakin koira oppii siis uusia temppuja...


Pizzaan tulee myös parsakaalia, gojimarjoja ja parmesan-juustoa...




Pizza nautitaan kynttilän valossa hyvän luomupunaviinin saattelemana...en ole koskaan syönyt niin hyvää pizzaa ja riemuinnut niin paljon siitä että maailmassa on sielunkumppaneita joiden kanssa kaikki vaan on niin helppoa ja hauskaa. Rohkea ystäväni jatkaa matkaansa Meksikoon johon lähtee valtavaan rainbow-tapaamiseen kuukaudeksi...mukanaan teltta ja riippumatto jossa aikoo kuukauden siellä viettää. Vielä mäkin, uhoan sisimmässäni! Minäkin lähden seikkailulleni kun aika on oikea ja päämäärä selvillä...Ihminen on onnellisimillaan hyvin yksikertaisten asioiden äärellä, tärkeintä on tunne siitä että elää juuri niinkuin haluaa, ei niinkuin täytyy. Rakkautta ja halauksia tähän 12. 12. 12 päivään!

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, ihanaa! Goji-marjat pizzassa ei ole ihanaa mutta kaikki muu on ihanaa! :D Kaikelle on aikansa ja paikkansa, asiat tapahtuvat kun aika on... Vaikka monesti niitä haluaisi pakottaa tapahtumaan heti! Ainakin minä :) Tästä onkin tullut oppiläksyä... Huoh, voih! :D

    VastaaPoista
  2. Taika en mäkään olis kyllä keksinyt goji-marjoja tunkea pizzaan mutta tämä nuori radikaali kaatoi vanhoja jumiutuneita käsityksiäni ja toden totta ne sopivat pizzaan? Juu tuttu oppiläksy minullekkin ihan pahin...aina kun toteutan asioita nyt heti asenteella säikäytän muut ja itseni ja rysähdän johokin kummalliseen soppaan...sieltä takaisin kampeaminen on työlästä joten yritän hillitä itseni sisäiseen olotilaan jossa tarkoitus ei ole mennä aina takapuoli edellä puuhun. Odotellessa voi vaikka vain keskittyä olennaiseen =lue hauskanpitoon!!

    VastaaPoista