perjantaina





Aloitin taas ompeluhommat...samalla kun touhuan käsittelen jatkuvalla syötöllä omia sisäisiä peikkojani...
Kipeyksiä joiden olemassoloa en aikaisemmin edes ymmärtänyt. Yksi iso mörkö on oma naiseus ja kaikki siihen liittyvä. Mun sisäinen ääneni on aina kehoittanut mua suhtautumaan vastakkaiseen sukupuoleen kuin viholliseen jota täytyy pitää tarkasti silmällä...olla ikäänkuin hyökkäysasemissa jotta pystyy tarvittaessa puolustautumaan ja antamaan "köniin" tälle mun mielestä vaikeasti tulkittavalle lajille. Luottamus on ollut hyvin vaikeaa... sisimmässä asuu pelko että jos näytän heikkouteni tai naiseuteni kimppuuni käydään ja satutetaan. Lisäksi voin ihan rehellisesti myöntää että koska mun tielleni on osunut yksilöitä joille tunteiden ilmaiseminen on hyvin vaikeaa ja mä taas olen hyvin impulsiviinen ja temperamenttinen olen joutunut tukahduttamaan luonnettani. Kun tekee matkaa itseensä ja sisimmässä asuviin muistoihin ja kipuihin joutuu kohtaamaan itsestään myös ei niin kovin miellyttäviä asioita. Nyt vasta ymmärrän monta asiaa itsessäni ja käytöksessäni. Kun on sinut itsensä ja sisäisten haavojensa ja kipujensa kanssa voi kohdata muutkin ihmiset ihan toisella tavalla. Ja tämä pätee niin naisiin kuin miehiinkin. Ymmärtää myös sen että kukaan toinen ei voi ottaa vastuuta kasvumatkastasi tai tuoda onnea jos et sitä löydä sisältäsi ja itsestäsi. Ihminen joka on sinut sisäisen itsensä kanssa on muita kohtaan lempeä ymmärtäväinen ja itsevarma. Tietää omat rajansa terveellä tavalla. Kunnioittaa niin toisia kuin itseäänkin. Myös vastakkaista sukupuolta. Sisäinen prinsessa minussa uskaltaa pitkän unen jälkeen herätä ja tuoda esiin herkkyyttään ja naiseuttaan, rakastaa ja saada rakkautta. Ja jostain syystä mä aloitan taas vaatetuksesta. Saan olla juuri sitä mitä olen pukeutua niin kuin hyvältä tuntuu olla kaunis, nauttia huomiosta. En "vetäise" turpiin jos joku uskaltaa mainita että näytät upealta vaan pystyn hymyilemään ja kiittämään. Tähän mä ompelen itselleni voimaa tuovia energisisoivia vaatteita laukkuja ym...jostain syystä värimaailma on sinistä ja punaista...ehkä se symbolisoi maskuliini ja feminiinienergiaa...yhdessä sulassa sovussa toisiaan vihaamatta tai listimättä...kummallekin on tilaa ja kumpikin on ainutlaatuinen  ja kaunis omalla  tavallaan...

3 kommenttia:

  1. alat olla asian ytimessä siskoseni <3

    VastaaPoista
  2. Ihan kuin pukisit ajatuksiani sanoiksi... kaunista :)

    VastaaPoista
  3. Hei sys...matka sinne olikin pitkä ja kivikkoinen ;)
    Riitta puss! Olet ihana!

    VastaaPoista