Kirppishiiri löysi tämän ilmeisesti 60-luvulta olevan essun ja tuunasi
siitä itselleen hameen...kankaan kuosi on musta ihan mahtava...
siitä itselleen hameen...kankaan kuosi on musta ihan mahtava...
Täällä höyrypäissä touhutessani aivot tekevät jatkuvaa mietintä työtä...mitä
ihmettä mä oon tekemässä...oonko mä ihan hullu kaikkine uusine ideoineni mitä jos ne
kannakkaan. Mitä jos musta ei olekaan mihinkään mitä jos sattuut sitä mitä jos sattuu tätä...
Kunnes surfaan netissä ja löydän videon jonka joku on tehnyt 14-vuotiaan tytön muistoksi joka
tapettiin koripallokentälle...itkettää
Seuraavana päivänä jaan äidin surua jonka 14-vuotias tyttö taistelee syöpää vastaan
yritän löytää sanoja ihmiselle joka itkee tuolissani hätää lapsestaan. Ymmärrän hetkessä
että mun murehtiminen on ihan tyhjänpäiväistä, mitä sitten vaikka mä epäonnistuisin
kaikessa millä ei loppujen lopuksi ole niin väliä. Todelliset murheet ovat jotain ihan muuta
kuin toimeentuloon tai tavaraan tai asemaan liittyviä. Katsokaa ympärille kuinka monella asiat
ovat oikeasti tosi hyvin silti sisällä kumisee tyhjyys, ainoa aito ja oikea asia tässä maailmassa
on se että välitetään toinen toisistamme.
Mikään ei ole muuttunut paitsi asenteeni, kaikki on siis muuttunut -Anthony De Mello
Näin se on....kumpa aina muistaisimme tuon, että omat murheet voivat olla tosi pieniä oikein isojen murheiden rinnalla...☺
VastaaPoistaSiis...tee...suunnittele... ja touhua...☺
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistahieno hame:) miten sä ehitkään ommella niin paljon:)?
VastaaPoistaIrmastiina totta, mua ainakin muistutettiin nyt voimakkaasti siitä että älä murehdi turhia!
VastaaPoistaSuvi mä en tee enää koti-töitä enkä muuta turhanpäivästä...ompelen vaan (;
Tuon hameen väri on mahtava, tuon väristä vihreää on vaikea löytää.
VastaaPoistaMä olen sitä mieltä, että ihmiset (=minä myös) murehtivat ihan liikaa asioita, joille eivät voi mitään ja toisaalta tekevät liian vähän niiden asioiden eteen joille voisivat jotain.
Itse olen lähes täysin lopettanut uutisten katsomisen ja lukemisen, kun en vaan jaksa murehtia vieraiden murheita.
Yleensäkkin olen yrittänyt "lakata ajattelemasta", liika asioiden märehtiminen ja ajatuksissa pyörittely, jatkuva "mitä jos" -asenne kuluttaa ihan hirveästi energiaa, eikä loppujen lopuksi anna juuri mitään. Mielummin elän tässä ja nyt, kyllä ne asiat silti hoituu, ei ehkä suunnitellusti, eikä aina ihan ajallaan mutta taatusti stressittömämmin. =D
_☺/
VastaaPoistaKoo mä oon tehnyt ihan saman pidän itseäni "uutispimennossa" koska koska valmiiksi jo ahdistaa niin paljon kaikki maailman murheet. Ja toi on totta että energiat menee ihan hukkaan turhaan vatvomiseen. Yritän opetella juuri elämään hetkessä, kovin vaikeaa ihmiselle joka on jo askeleen edellä itseään (:
VastaaPoistaPepi osuit asian ytimeen!