Sydämen polku

Elämää intuitiolla

                                  
Mun elämässä jyrää nykyään motto "järjen käyttö ei ole sallittua" yritän elää täysin intuitioni ja vaistojeni varassa. Mun mielestä järki on juuri se joka tekee elämästä tappavan tylsää ja maalaa kaiken ikävän harmaaksi. Intuition varassa eläminen vaatii hiljentymistä ja pysähtymistä...otetaan nyt vaikka esimerkiksi kaupassakäynti: Sinne vaan ilman mitään etukäteisjärkeilyjä ja sunnitelmia...kuljet kaikessa rauhassa ja annat kehosi ja vaistojesi kertoa mitä pitäisi syödä, kuuntelet iseäsi herkemmin etkä vain automaattisesti lappaa tavaraa koriin. Tai ajat autolla vaistojesi varassa ilman mitään tylsiä navigaattoreita käännyt sinne suuntaan mihin vaisto sanoo ja kuin ihmeen kaupalla löydät perille. Tähän kaikkeen olen lisännyt peppi pitkätossun kyvyn helpottaa arkea kummallisilla tavoilla kapinoida ja kuvitella olevansa maailman vahvin. Iloita kaikista pienistä asioista...kuten sateesta.
Keltaiset kumisaappaat ja punainen pilkkusateenvarjo onko mitään niin hauskaa? Sateella kaikki peseytyykin ihan itsekseen harkitsin jopa luonnonmukaista autonpesua a´la Peppi.
Käyt levittämässä jotain luontoa vahingoittamatonta pesuainetta autoosi ja annat sateen hoitaa huuhtelun. Tai siivous Pepin tyyliin juuriharjat jalkoihin kiinni ja luistelemaan, toinen vielä mukavampi vaihtoehto on olla siivoamatta kokonaan. Kaiken tämän pointti on se että aikuisuus yleensä "tappaa" meistä tämän sisäisen Peppi pitkätossun tai Eemelin ja hauskuus loppuu kuin seinään. Kuuntelen kauhulla sivusta ihmisiä jotka kuvittelevat saatuaan jäkikasvua että aikuisuus tarkoittaa jäykkyyttä ja tiukkapipoisuutta. Lapsille puhutaan kuin vähä-älyisille pikkuaikuisille ja yritetään opettaa että tässä maailmassa kaikki tulee kurin ja kärsimyksen kautta ei voi tehdä niin tai näin...enkä nyt tarkoita sitä etteikö myös tietyt säännöt olisi tärkeitä. Mutta kuilu aikuisten ja lasten välillä kasvaa helposti kovin suureksi. Unohdetaan millaista on olla lapsi tai nuori. Seurailen juuri kylässä olevien siskon tyttöjen (13v.) touhuja. Naureskelemme  puolin ja toisin toisillemme. Huvittaa miten nykymaailmassa kaikki on tietokoneen ja puhelimen varassa...toinen neiti täällä mun luona ja toinen kotonaan ja keskustelevat fb.issa...koska sä tuut, millä sä tuut...viimeisenä luonani oleva neito kirjoittaa että soita sit kun olet täällä. Mun suu laajeni hämmästyksestä että miksi pitää vielä soittaa kun on täällä että miksi ei vain yksinkertaisesti tule ovesta sisään. Jolloin neito poistaa tekstin ja kirjoittaa tilalle: Soita ovikelloa kun saavut...saatiin ihan hirveä nauruhepuli yhdessä että toi onkin hyvä vinkki....toisaalta voishan sitä yrittää arvata myös intuitiolla milloin toinen on oven takana?